Elokuun Kahvisi-kahvin maistelemisen kohtaloa oli mietittävä tovin verran. Lehmus Roasteryn Pusupuistohan on nimittäin ollut jo blogissa maistelussa (tuon maistelun voit lukea täältä). Olin jo jättämässä maisteluartikkelin kokonaan tekemättä, mutta onneksi Kahvisi-ihmiset ehtivät huikkaamaan vinkin, että eihän tämä aivan täysin samaa kahvia olekaan kuin aiemmin maistelemani Pusupuisto. Mites niin?
Siinä missä edellinen Pusupuisto-maistelu oli natural-prosessoitua kahvia, on tällä kertaa elsalvadorilaisen Las Nubes -tilan Bourbon-lajikkeen kahvi saanut honey-prosessoinnin. Kahvi kasvaa 1500 metrin korkeudella meren pinnasta ja se on paahdettu lappeenrannassa keskipaahtoiseksi. Paahtokin on kuulemma hiukan muuttunut sitten edellisen Pusupuiston maistelun. Pakkohan tätä on maistella ja kirjata ylös, ihan jo pelkästään vertailun vuoksi.
Papujen tuoksu oli tummasuklainen ja pyöreä. Lisäksi siitä erottui nougat-aromi sekä mukava pikku makeus. Myös pieni paahteisuus tulee esiin tuoksussa, muttei mielestäni liikaa. Tuoksuteltuani aikani tarkastin edellisen Pusupuiston valmistusmenetelmän sekä valmistussuhteen, jotta osaisin tämän valmistaa mahdollisimman samalla tavalla. Menetelmänä oli Hario V60 ja suhteena (yllätys yllätys) 6 grammaa kahvia per vesidesi. Tätä samaa menetelmää ja suhdetta käytin siis tälläkin kertaa, jotta eri prosessointien ja paahtojen erot tulisivat mahdollisimman hyvin esiin. Mutta mites se jauhetun kahvin tuoksuttelu?
Tosiaan, ei mennä asioiden edelle. Jauhetun kahvin tuoksu oli voimakkaan suklainen, aavistuksen tummaan vivahtava ja kevyen paahteinen. Siitä erottui myös tuoksu, joka toi mieleeni kaikki mokkamakeiset ja -suklaat. Taustalla häilyi jokin pienenpieni marjaisuus ja herukoiden hapokkuus.
Tällä kertaa valmistin kahvia 5 dl, eli jauhettua kahvia meni yhteensä 30 grammaa. Käytetty vesi oli 92-asteista ja kaadoin sen valmistuksessa kolmessa erässä (n.100 grammaa bloomingin käynnistämiseksi, sitten 150 grammaa ja loput viimeisessä erässä vähän kerrassaan).
Sitten siihen parhaaseen osaan, eli maisteluun. Kuten aiemmassakaan maistamassani Pusupuistossa, ei tässäkään versiossa ollut minkäänlaista hapokkuutta. Sen suutuntuma oli todella miellyttävä ja kahvi toi suuhun pientä viettelevää makeutta. Vahvimpana makuna suuni tavoitti pähkinöitä sekä niiden karvautta. Jäähtyneenä ja varsinkin jälkimaussa oli makeutta runsaasti.
Jokaisella hörpyllä jäin odottamaan jotain pientä puraisua tai potkua, mutta mitään sellaista ei missään vaiheessa tullutkaan. Todella matalahappoinen ja herkullinen kahvi, jossa tuntuu selkeästi honey-prosessoinnin tuoma makeus. Tällaiseen kahviin sokerin lisääminen on rikos ihmisyyttä vastaan. Lisäksi näin matalahappoisen ja pehmeän kahvin nauttiminen tuntuu samalle kuin silittelisi höyhenellä kevyesti poskien päälle. Ehdottoman hyvä nautittava niinä hetkinä, kun maailma on käynyt ahdistamaan ja tahdot kupillisen lohdutusta.
