Slurp-kahvi: Brasil Bela Vista / Turun Kahvipaahtimo

Turku toi tuulahduksen Etelä-Amerikkaa keittiööni. Tai siis Slurp ja Turun Kahvipaahtimo toivat yhdessätuumin. Tämänkertainen kahvikuori piti sisällään vähän vaaleampaa paahtoa. Kahvin alkuperämaan selvitessä minulle iski pienet ennakkoluulot pintaan.

Kuoressa oli siis, kuten edellä mainitsin, terveisiä Etelä-Amerikasta. Tarkemmin sanottuna Sitio Bela Vistan tilalta, Brasiliasta. Tila sijaitsee Lambarin alueella Mantiqueiran vuoristossa ja siellä kahvi kasvaa 1100 metrin korkeudella. Lajikkeeltaan Bela Vista -kahvi on hiukan eksoottisempaa Red Catuaita ja sille annetaan natural-prosessointi. Tilaa pyörittävä Fernanda de Jesus on kahvinviljelijä jo neljännessä polvessa. Kahvinviljelyssä tukena toimii tottakai myös Fernandan mies Rodrigo de Melo Souza. Samalla kun pariskunta kehittää tilan tuotantoa, niin myös kahvin laatu paranee jatkuvasti. Tila toimii kestävän tuotannon periaatteella ja ympäristöstä pidetään erityistä huolta. Mantiqueiran vuoristoalue on tunnettu runsaista pohjavesivarannoista, viljavasta maaperästä sekä kahville erityisesti sopivasta pienilmastosta. Nämä kaikki yhdessä luovat täydelliset puitteet laadukkaan erikoiskahvin viljelylle.

Kieltämättä erikoista kahvia Brasiliasta on tilaajille laitettukin. Pussin tuoksuja tutkiessa tuli mielenkiintoisia havaintoja: banaania ja pehmeää hedelmäisyyttä sekä yllättävää raikkautta. Punnitsin tarvittavan määrän papuja ja pistin Wilfan Uniformin töihin. Pavut jauhettuani tutkin tuoksua uudemman kerran. Hedelmäisyys voimistui huomattavasti ja banaanin lisäksi oli mahdollista erottaa myös kiivin aromeja. Myös pienenpieni sitruksinen kirpeys tai pistävyys tuoksusta löytyi. Tämä nostatti odotuksia maistelun suhteen entisestään. Enkä tässä vaiheessa enää ollut ollenkaan luottavainen, että kahvi todella oli Brasiliasta. Eivätkös ne ole kuitenkin yleensä enemmänkin pähkinäisiä tai suklaisia tai jopa sekä-että, kuten ennakkoluuloni minulle ilmoittivat?

Valmistustavaksi tälle houkuttelevan hedelmäiselle brassikahville valitsin Harion V60:n. Valmistus vanhalla tutulla reseptillä: 15 grammaa noin suodatinkarkeuksista kahvia ja 250 grammaa 92-asteista vettä. Vettä ensin purujen päälle noin 100 grammaa, 30 sekunnin blooming ja sen sekoitus, loput vedet bloomauksen jälkeen 50 gramman erissä rauhallisesti kannua pyöritellen.

Joudun tunnustamaan, että ensimmäinen valmistus meni pieleen. Uniform-myllyn karkeudensäätimen asento 20 oli jotenkin liian hienonlainen ja uuttoaika venyi luvattoman pitkäksi yhdelle kupilliselle. Maistoin kahvia kuitenkin ja tein havainnot, mutta varmuuden vuoksi tein santsikupillisen ja käänsin myllyn asentoon 22. Seuraava kupillinen olikin jo huomattavan paljon parempi uuttoajan ollessa noin kaksi ja puoli minuuttia.

Maistelijaa tervehti pehmyt suutuntuma, pieni sitrushedelmäinen purevuus, makupuolella banaani sekä kuivattu aprikoosi sekä miellyttävä makea jälkimaku. Kokonaisuus oli kuitenkin hyvin tasapainoinen ja jopa kompleksinen. Ennakkoluulojani romutettiin purkukuula- ja dynamiittitason kalustolla. Ei kaikki brasilialaiset kahvit ole pähkinäisiä, pyöreitä ja suklaisia. Allekirjoittaneen tulisi hävetä.

Huikea kahvi. Menee heittämällä parhaiden maistamieni brasilialaisten kahvien joukkoon. Jos en olisi ennen maistelua nähnyt/lukenut, että kahvi on Brasiliasta, niin olisin ollut valmis veikkaamaan alkuperämaaksi Guatemalaa tai vielä todennäköisemmin Kolumbiaa. Tällaiset hedelmäiset kahvit ovat aina erittäin pop ja lämpimästi tervetulleita kahvipöytääni! En tiedä miten tämä kahvi käyttäytyisi tummempana paahtona, mutta hyvä että tämä on näin vaaleaa. Hyvä Turun Kahvipaahtimo!

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *