Jo kauan ennen koronaepidemian alkamista Mokkamestareiden Niina otti yhteyttä ja tarjotteli mahdollisuutta ottaa muutama kahvi maisteluun. Juuri ennen epidemian liikkeellelähtöä ehdin kahvini noutamaan ja laittamaan maisteluruletin pyörimään. Kiitos Mokkamestarit ja Niina kahveista!
Mokkamestarit muuten täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Uuttaja onnittelee paahtimoa ja sen perustajia! Ehkä jonkinlainen esittelyartikkeli heistä voisi olla paikallaan.
Kahvit edustavat Mokkamestareiden valikoiman uuden pään kastia ja lisäksi kolmea eri paahtoastetta. Löytyy niin kolmos-, nelos- kuin ihan vitospaahtoinenkin (eli tuttavallisemmin 3/5, 4/5 ja 5/5). Esittelen nämä maistettavana olleet kahvit vaaleasta tummimpaan. Kaikki kahvit on juttuun valmisteltu ja maisteltu kuparisella Harion V60 -suppilolla.
Kenya Ndaroini
Vaalein näistä kolmesta oli kolmospaahtoinen kenialainen Ndaroini. SL28 ja SL34 -lajikkeinen Nyerin alueelta tuleva kahvi kasvaa paikallisilla pienviljelijöiden tiloilla 1800 metrin korkeudella merenpinnasta. Kahvi on märkäprosessoitua. Ndaroinissa on taustalla voimakas tarina: Mokkamestarit on hankkinut kahvia hollantilaisen Trabocca-raakakahvitoimittajan kautta. Tällä tavalla viljelijät saavat taatusti reilun korvauksen, sekä jopa pienen etukäteismaksun, tuottamastaan korkealaatuisesta kahvista. Kenialaisen kahvin laatu heittelee suuresti ja sadot ovat pieniä, joten huippulaatuinen kenialainen kahvi voi olla hetkittäin melkoisen kortilla. Lisää infoa aiheesta voi lukea Traboccan omilta sivuilta.
Kenia Ndaroinin tuoksusta päällimmäisinä erottuivat greippi sekä jonkinlainen kahvisuklaa. Greippi toi tuoksuun pientä kirpsakkuutta, vaikka muutoin tuoksu oli hyvin pehmeä ja mehukas. Jauhettuna kahvi antoi tuoksussaan voimakasta sitrushedelmäisyyttä, runsautta sekä miellyttävää kukkaisuuttakin.
Ndaroinin suutuntuma oli aivan mielettömän pehmeä. Sen sijaan hapokkuus oli hyvinkin tuntuva ja sellainen kenialaisen kahvin makumaailmaan sopiva. Mauista erotin pientä greippimäisyyttä sekä tuoksusta tuttua kahvisuklaisuutta. Jälkimaussa pieni makeus sekä sitrushedelmäisyys viimeistelivät kokonaisuuden.
Indonesia Permata Gayo Mountain
Paahtoasteeltaan 4/5 oleva indonesialainen Permata Gayo Mountain tulee Sumatran alueelta Acehista. Kahvilla on kaksi sertifikaattia: se on luomuviljeltyä sekä Reilun Kaupan kahvia. Indonesialaiset Sumatra Gayo -kahvit ovat muuten saaneet PGI-statuksen Euroopan Unionilta (samoin kuten esimerkiksi ranskalainen shampanja tai hollantilainen vuohenjuusto), taaten tuotteen autenttisuuden. Kahvin kasvatuskorkeus on 1400 metriä merenpinnan yläpuolella. Lajikkeita kahvissa on kolme: Tim Tim, Bourbon sekä Ateng. Pavut on aateloitu indonesialaisella wet hulled -prosessoinnilla.
Kahvin tuoksu oli savuinen, kuitenkin yllättävän kevyt ja jännällä tavalla raikas. Ehkä raikkaus oli jonkinlaista yrttisyyttä, josta en vain aivan sataprosenttisesti saanut kiinni. Jauhettu kahvi antoi itsestään huomattavan paljon mausteisemman, jopa pippurisen, potkun tuoksuun. Kuitenkin sama yrttinen raikkaus löytyi tuoksusta edelleen.
Tumma ja tuhti. Se tuli ensimmäisenä mieleen, kun kahvista otti ekan hörpyn. Tuoksun mausteisuus oli vahvasti läsnä myös maussa ja sen lisäksi makuun oli tullut pieni maanläheinen vivahde. Sellainen puunkuorimainen sivumaku. Suutuntuma oli runsas ja kahvi selkeästi ”rasvoitti” poskien sisäpintoja juomisen yhteydessä. Tuntuva hapokkuus antoi mausteiselle maulle kivan pienen potkun.
Kongo Kivu Organic
Viimeinen ja tämän joukon tummin kahvi oli kongolainen Bourbon-lajikkeen luomukahvi Kivu Organic. Vuonna 2003 perustetun SOPACDI-co-operatiivin tuottama kahvi kasvaa Kongon itäosassa Tsheya-Minovan kylässä 1600 metrin korkeudella meren pinnasta. SOPACDI tulee sanoista La Solidarité pour la Promotion des Actions Café et le Développement Intégral. Kivu Organic on 86 cupping-pisteen pesuprosessoitu kahvi.
SOPACDI:n toiminta on monella tapaa äärimmäisen tärkeää ja esimerkillistä: sen tehtävänä on tukea paikallisia pientuottajia, eritoten naisia, jotka ovat eläneet sisällissodan keskellä. Kaikkiaan noin 7000 viljelijästä arvioilta 1500 on leskinaisia. Lisäksi edellämainittu kongolainen hanke on saanut ensimmäisten joukossa luomusertifikaatin sekä SCAA:n Sustainability Awardin vuonna 2014. Toimintaa ja tuotantomenetelmiä kehitetään jatkuvasti. Heidän mottonaan on ”We have lived through civil war and in great poverty but our spirit and resolve are stronger than ever”.
Papuja katsellessani huomio kiinnittyi niiden runsaan rasvaiseen pintaan. Kahvissahan on luonnostaan rasvaa ja tummemmissa paahdoissa se voi nousta pavun pintaan hyvinkin voimakkaasti. Kivu Organic oli tuoksultaan selkeän suklainen sekä miedon hedelmäinen. Jauhettuna tuoksusta tuli jopa makeahko: kuin sekoitus tummaa suklaata ja luumua. Jossain myös pilkahteli ajoittain pieni sitruksinenkin vivahde.
Kivu Organicin makukin oli yllättävän makea. Jälkimaku taittui hyvin voimakkaasti suklaiseksi ja hivenen karvaaksikin, mutta sitä ennen maussa vallitsi totaalinen sekamelska: luumua, greippiä, savuisuutta, reilusti paahteisuutta, suklaata…. Hapokkuudeltaan tuntuva Kivu Organic oli kuitenkin yllättävän pehmeä suutuntumaltaan.
Kolmeen kahviin mahtuu monenlaista makua ja ominaisuutta. Hario V60, tai pour over yleensäkään, ei taatusti ollut näille se kaikkein ihanteellisin valmistustapa, mutta se oli nopein ja helpoin. Loput pavut käyvät taatusti läpi ainakin Aeropress-, mutteripannu- ja mahdollisesti jopa espressokonevalmistuksen. Kun oikeat tavat löytyvät, niin mainitsen niistä kenties somessa sitten lisää.
Kahvit olivat oikein maistuvia ja eivät taatusti jää hyllyyn viikkotolkuiksi pyörimään. Näistä ei kuitenkaan tähän mennessä ole löytynyt sellaisia ominaisuuksia, että minun olisi ehdottomasti saatava näitä lisää. Tummien paahtojen ystäville näissä kahveissa voisi ollakin sitä jotain. Oma suosikkini näistä oli kenialainen (todennäköisesti vaalean paahtonsa vuoksi), mutta kieltämättä Indonesia Permata Gayon Mountain onnistui yllättämään hyvinkin positiviisesti.
