Sain yhteydenoton Chaya-teekaupalta, jossa tarjottiin mahdollisuutta yhteistyöhön. Lyhyt sähköpostinvaihto johti siihen, että blogiini on tulossa maisteluartikkelit seitsemästä Chayan tai Teekaupan verkkokaupasta tilatusta tuotteesta. Chaya-teekauppa sekä Teekauppa ovat periaatteessa samaa taloa, vaikka ovatkin eri taloa, koska heillä on eri tuotteet eri kaupoissa, mutta on myös samojakin tuotteita ja…huh, ehkä en avaa tätä itse yhtään enempää. Hyviä verkkokauppoja ovat molemmat ja valikoimassa on yllinkyllin kaikkea hyvää! Kannattaa käydä tutustumassa ja heittää tilaus sisään. Chaya- ja Teekauppa-maisteluartikkelit on tehty yhteistyössä kyseisten tahojen kanssa ja tuotteet saatu yhteistyötä varten.
Ensimmäinen tuote on kuitenkin Chayan verkkokaupan valikoimasta. Se on keltaista teetä ja tottelee nimeä Junshan Yinzhen. Tee tulee Kiinasta, Hunanin maakunnasta, Dongting-järven keskellä sijaitsevasta Jun-vuoristosta. Sen vuotuinen tuotantomäärä on vain noin 500 kiloa ja siksi se onkin yksi harvinaisimmista keltaisista teistä. Nimessä oleva ”Yinzhen” tarkoittaa nuppuja, jotka teepensaista poimitaan teen valmistukseen. Saaren maaperä, Jangtse-joen tulvavedet ja läpi vuoden kestävä kostea ilmasto luovat ihanteelliset olosuhteet teen kasvatukseen. Näin ”eristyksissä” kasvanut tee on jalostunut ikäänkuin omaksi lajikseen. Kaiken tämän lisäksi tee tuotetaan poiminnasta lähtien täysin käsin.
Uuttaja-blogissa ei varmasti ole ollut ainutlaatuisempaa teetä maistelussa. Sanomattakin on varmaan selvää, että olin maistelun tekemisestä melkoisen tohkeissani. Nuput olivat ulkonäkönsä puolesta kuin männynneulasia, vain paksumpia ja pehmeämpiä. Tuoksu oli keväinen ja muistutti vihreän teen ominaistuoksua. Lisäksi siinä oli pienoinen häivähdys aprikoosia.
Etiketin ohjeiden mukaan teetä tulisi annostella 1-2 teelusikallista kupillista kohden. Haudutusaika 1-3 minuuttia ja veden tulisi olla 75-80 -asteista. Päätin valmistaa juotavaa seitsemän desiä, jotta Uuttajatarkin saa maistella. Näin ollen lusikoin lehtiä kahdeksan teelusikallista (vaa’an mukaan niitä oli silloin 11,7 grammaa) ja käytin seitsemän desiä 75-asteista vettä. Haudutusajaksi säädin ajastimeen 2:30min. Ajastimen käynnistin vasta kun tarvittava määrä vettä oli kaadettu lehtien sekaan. Haudutin lehdet irtonaisina lasikannussa ilman sihtiä. Lehtien siivilöinti tapahtui näin ollen vasta kuppiin kaataessa.
Valmiin juoman väri oli kauniin keltainen ja tuoksu makea. Mutta arvaattekos että kuinka tässä kävi? Tee oli todella kitkerää. Voisin todeta, että uutto meni tyystin pieleen. Arvaa harmittiko? Epäilin, että syynä oli turhan pitkä haudutusaika. Suutuksissani päätin, että yritän uudestaan vasta seuraavana päivänä, kunhan turhautuminen laantuu ja olo helpottuu.
Ja koittihan se uusi päivä kaikesta harmituksesta ja ketutuksesta huolimatta. Tällä kertaa muutin kaikkia haudutusoperaation muuttujia: haudutusaikaa, lehtien määrää sekä veden lämpötilaa. Menetelmä pysyi kuitenkin samana.
Revanssiin annostelin viisi teelusikallista lehtiä (vaa’an näyttäessä lukemaa 6,4 grammaa), vettä käytin saman seitsemän desiä ja lämpötila hieman eilistä viileämpi, eli 70 astetta. Ajastimeen asetin tällä kertaa ajaksi kaksi minuuttia.
Millainen oli lopputulos tällä systeemillä? Onneksi paljon parempi. Vieläkään en ollut sataprosenttisen tyytyväinen lopputulokseen, mutta nyt oltiin jo todella lähellä. Väri ei ollut aivan yhtä kirkkaankeltainen kuin eilisessä valmistuksessa, eikä tuoksukaan ollut niin voimakas. Makea se silti oli. Mausta erottui hunajaista makeutta, ruohoisuutta sekä ”tuoreutta” (yritin miettiä, että mille tuore maistuu ja kuinka sen selitän, mutten onnistunut). Kokonaisuus oli pehmeä ja suutuntuma kevyt. Tosin jäähtyessä suutuntumasta tuli paksumpi ja lähestyi jo lähes kermaista.
Makunsa puolesta Junshan Yinzhen ei ollut mielestäni mikään erikoinen. Enemmänkin merkillepantavina asioina mainitsisin tuon pehmeyden sekä keveyden. Hyvää se kuitenkin oli, ei siitä pääse mihinkään. Kaikkein eniten ainakin minua tässä viehätti teen harvinaisuus ja erikoisuus. Haudutuksen kanssa saa olla todella tarkkana ja tämän kokemuksen perusteella annostelisin lehtiä mieluummin liian vähän kuin liikaa (ihan jo siitäkin syystä, että vuosittainen tuotanto on tosiaan sen viitisensataa kiloa). Hienoa, että tällainen erikoisuus löytyy kotimaisesta verkkokaupasta ja hienoa oli päästä tällainen maistelemaan.
Chaya- ja Teekauppa -tuotemaisteluita tulossa siis vielä kuusi kappaletta lisää!
