Aeropressillä Neito-kahvi / Punainen Kirahvi

Punaisen Kirahvin yhteistyökahvien maistelu jatkuu. Tällä kertaa Aeropressiin laitettiin Neito-kahvia, joka on Valtioneuvoston hyväksymä Suomi100-juhlatuote. Neito on Punaisen Kirahvin sesonkikahvi ja se on sekoitus kahta eri kahvilaatua.

Kahveista kerrottakoon, että toinen tulee Nicaraguasta ja toinen El Salvadorista. Tämän lisäksi toinen on märkäprosessoitua ja toinen naturalia. Tämän tarkempia tietoja ei kahveista ole annettu. Neito on paahtoasteeltaan keskipaahdon luokkaa. Neito-kahvia on tarjolla vain tämän vuoden loppuun, joten jos kiinnostuit kahvista, niin kannattaa laittaa verkkokauppa laulamaan tai asioida paikan päällä Vaajakoskella.

Todella vahva nougat’n tuoksu valtasi kahvipisteen, kun avasin pussin laatikon sisältä. Pavuissa oli tasainen ja kauniin suklaanruskea värisävy. Mietin pitkään, että millä kahvin valmistaisin, mutta päädyin (jälleen) Aeropressiin. Tarkoituksena on kuitenkin maistella kahvi myös pressopannuvalmisteisena, kuten paketin etikettikin suosittelee.

Jauhettuna Neito-kahvin paksuhkosta tuoksusta tuli makea ja tumman kaakaomainen. Seassa oli myös pientä marjaisuutta ja hapokkuutta.

Aeropress-valmistuksessa noudatin hyvin samaa kaavaa kuin edellisenkin Punaisen Kirahvin kahvin kanssa: 18 grammaa hieman suodatinkarkeutta hienommaksi jauhettua kahvia ja 230 grammaa vettä niin, että ensin kaadoin vedestä 60 grammaa kahvin sekaan, sekoittelin 10 sekuntia ja kaadoin loput vedet hiljakseen sekaan. Vesi oli 92-asteista. Kun tarvittava vesi oli kaadettu, asetin suodatinpaperin paikoilleen ja käänsin tuubin kupin päälle. Painoin kahvin kuppiin noin 30 sekunnissa.

Kahvia oli hörpiskeltävä useaan otteeseen, ennenkuin siitä osasi sanoa oikein mitään. Ei sillä, etteikö sanottavaa olisi, vaan että osaisi pukea sanoiksi sen mitä aistii ja maistaa. Neito oli jotenkin liukkaanlainen tai öljyinen suutuntumaltaan, mutta hapokkuutensa myötä jätti pientä nipistelyä poskien pinnoille. Mausta erottui metsämarjojen makeutta ja happamuutta ja jälkimaussa oli lisäksi pientä mukavaa savuisuutta. Savuisuudesta huolimatta jälkimaku oli kirkas. Ehkä tuo savuisuus toi myös tavallaan pientä suomalaisuutta tähän blendiin. Tiedättehän, savupirtit, tervahaudat ja niinpäin pois. Todella hyvänmakuinen Aeropress-valmisteisenakin, vaikka Neito taisi ensisijaisesti olla suodatin- ja pressopannukahviksi tarkoitettu.

Kahvikansa (ja Suomi) on ilman muuta juhlansa ansainnut. Juhlissa ei ole kuitenkaan syytä tarjota ihan mitä tahansa. Neito on yksi loistavista vaihtoehdoista, kun pöytään tarvitaan kahvi, joka maistuu ja jota santsataan sanojen ”Jessus miten hyvää kahvia! Mitä tämä on?” saattelemana. Savuisuus, marjojen makeus ja happamuus yhdistettynä kirkkauteen ja hapokkuuteen toimii kivana piristäjänä ja käynnistäjänä.

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *