Keltainen tee: Grandpa Special / TeeMaa

Tämän vuoden Helsinki Coffee Festivaleilla oli ilo nähdä edustamassa myös helsinkiläinen teehuone TeeMaa. Kävin rupattelemassa pitkän tovin heidän kanssaan ja samalla tulin maistaneeksi heidän savustettua keltaista teetään. Maistelu johti siihen, että ostin paketillisen tätä samaa tuotetta kotiin maisteltavaksi. Tee oli nimeltään Granpa Special. Tästä voit lukaista TeeMaasta tekemäni artikkelin.

Tämä kiinalainen keltainen tee tulee Hunanin alueelta. Keltainen tee on teelaaduista harvinaisinta ja vielä spesiaalimman tästä teestä tekee sen käsittely. Keltaisen teen lehtienhän annetaan muhia lämpimässä pari päivää ennen niiden kuivaamista. Granpa Special -teen erikoisuus on kuitenkin sen savustamisessa. Savustuksessa on käytetty vaahteran siemeniä. Tee tulee muuten TeeMaan omistajan kotikylästä, jossa vanhukset käsittelevät ja savustavat teen. Aika hieno lisä teen tarinaan. Pakkauksen etiketissä lukee muuten kiinaksi ”savustettu keltainen tee”.

Teen tuoksuttelu toi välittömästi mielleyhtymiä mustaan savustettuun teehen; Lapsang Souchongiin. Savuisuus on kuitenkin erilaista. Granpa Specialin savuisuus on makea ja terävähkö eikä lainkaan tervainen kuten Souchongissa. Silti savun aromi toi mieleen savusaunan. Tuoksussa oli myös pientä ruohoisuutta, voimakkuutta sekä edellämainittua makeutta.

Päätin valmistella teetä neljä desiä. Käytin valmistamiseen Chemexiä sen näyttävyyden vuoksi (ja tottakai siksi, että teen valmistus onnistuu siinä älyttömän nätisti). Annostelin lehtiä pari lusikallista Chemexin pohjalle ja päälle kaadoin neljä desiä 85-asteista vettä (etiketissä suositeltiin veden lämpötilaksi 80-90 -astetta). Haudutusaika oli 1,5 minuuttia. Ja kun haudutusaika oli ummessa, kaadoin itselleni sihdin läpi kupillisen. Jätin teenlehdet vielä loppuveteen ja testasin, että yliuuttuuko tee pahasti vai voiko näin tehdä ilman että teen maku siitä kärsii.

Teen väri oli kaunis vaalea keltainen. Ehkä väristä olisi tullut pidemmällä haudutusajalla vielä vähän tummempi. Tuoksusta tuli ensimmäisenä jälleen mieleen sauna. Annoin teen jäähtyä vielä hiukan ennenkuin kävin maistelemaan. Teen kermaisen pehmeä suutuntuma helli suun sisäpintoja ja reilu makeus oli kuin karkkia makunystyröille. Varsinainen maku oli melko hillitty ja mieto, joka teki kokonaisuudesta lempeän.

Entä mitä kävi sille toiselle kupilliselle? Siis sille, jonka jätin Chemexiin hautumaan jätetyistä lehdistä ensimmäisen kupillisen kaadettuani? No, seisottuaan noin viitisen minuuttia se oli ehtinyt jäähtymään aikalailla, väriä oli tullut runsaasti lisää (nyt se oli jo omenamehutiivistettä muistuttava) ja savuisuudesta oli tullut lempeän sijaan pisteliästä. Ehdoton maksimi haudutusajaksi tälle teelle on pakkauksenkin ilmoittama kaksi minuuttia.

Savustettujen asioiden ystävänä pidin Grandpa Specialista suuresti. Kermainen suutuntuma sekä runsas makeus tekivät tästä huippuhyvän jälkiruoka- tai iltateen. Sopivalla haudutusajalla valmistettu tee oli vielä erinomaista hiukan jäähtyneempänäkin eikä maussa ollut minkäänlaista kitkeryyttä tai pahoja makuja. Hankin mahdollisuuksien mukaan keltaista teetä kaappiini hyvästä syystä: ei taida olla keltaisen teen voittanutta, kun hakusessa on pehmeys ja elegantit maut?

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *