Slurp-kahvi: Colombia Dos Cosechos / Turun Kahvipaahtimo

Slurp se vain käy ja kukkuu tarkasti kuin sveitsiläinen käkikello. Kahvia tulee tasaisen tarkkaan tahtiin ja juuri silloin kun sitä kipeimmin kaipaa. Varsinaista ensiapua sanoisin.

Tämänkertainen ensiapu oli tummaa paahtoa Turun Kahvipaahtimolta. Kolumbialainen Dos Cosechas tulee useilta alueilta, esimerkiksi Huilasta. Usean tilan ja viljelijän toimesta kahvi kasvaa 1200-1800 metrin korkeudella merenpinnasta ja sen poiminta on suoritettu sekä vuoden 2018 että 2019 puolella. Lajikkeitakin kahvissa on useita, mainittuina ovat esimerkiksi Caturra sekä Typica. Dos Cosechas on märkäprosessoitua. Kahvin nimi muuten tarkoittaa ”kahta sadonkorjuuta”.

Avatusta pussista bloggaajan nenään tuoksui makeahko ja hitusen paahteinen tuoksu. Seasta löytyi pientä hedelmäisyyttäkin. Pavut jauhettuani tuoksussa oli suklaisuuttakin ja hedelmistä varsinkin tumma luumu tuli vahvasti mieleen. Tuoksukokonaisuus oli varsin lempeä.

Valmistaminen tapahtui tällä kertaa Harion V60 -suppilolla. Kuten kuvista näkyy, niin V60 on kokenut pienen päivityksen. Tai oikeastaan muovinen suppilo sai rinnalleen tämän kauniin kuparisen tötterön. Kahvin valmistaminen tapahtui seuraavanlaisilla spekseillä:

  • 24 grammaa suodatinjauhatusta hiukan hienommaksi jauhettua kahvia (Wilfa Svart Uniformissa asento #24)
  • neljä desiä vettä, noin 95-asteista
  • ensin kahvin päälle 100 grammaa vettä ja 30 sekunnin blooming sekoittamatta
  • loput vedet vähän kerrassaan kannua kokoajan pyörittäen
  • kokonaisuuttoaika noin kaksi minuuttia
  • vielä lusikalla kahvin sekoitus ennen tarjoilua

Vaati huomattavan monta ryystöä, hörppyä ja kulausta ennenkuin pystyin kirjoittamaan mitään havaintoja ylös. Lopulta ensimmäiset sanat paperilla olivat ”huikean täyteläinen suutuntuma” ja ”miellyttävä makeus”. Tuoksun hedelmäisyys katosi jonnekin ja en oikein maistellessa tahtonut enää mitään hedelmäistä tavoittaa. Paahteisuutta oli maussakin asti ja jälkimausta löytyi kuitenkin pieni sitruksinen karvaus. Arvelisin, että V60 ei ollut tälle kahville se kaikkein paras uuttomenetelmä.

Papuja onneksi jäi vielä. Palaan tämän kahvin äärelle varmasti pressopannun kanssa, todennäköisesti myös Aeropressin. Pari kupillista pour over -menetelmällä valmistettuna ja maisteltuna jätti vielä hiukan kylmäksi vaikkakin täytyy sanoa, että täyteläinen suutuntuma yhdistettynä tuohon pieneen makeuteen sekä matalaan hapokkuuteen tekivät tästä kyllä varsin oivan kahvin esimerkiksi ruoan jälkeen nautittavaksi.

2 Responses

  1. Kiitos mielenkiintoisesta blogista! Slurpista puheenollen, uskotko että SLURP rare on hintansa arvoinen (27,90 € / 100g)?

    1. Moro Ice! Kiitos palautteesta! 🙂

      Mitä tulee Slurp Rareen, niin taatusti on hintansa arvoinen. Minulla ei ole tarkkaa tietoa että millaisia kahveja sitä kautta liikkuu, mutta kun katsoo että ketkä ovat idean ja toteutuksen takana, niin en epäile hetkeäkään etteikö sieltä olisi tulossa parhaita kahveja mitä markkinoilla on.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *