Sähköpostiini lävähti pari viikkoa sitten viesti, jossa minulle esitettiin kutsu osallistua cupping sessioon Cafetoria Roasteryn myymälä-kahvilassa Helsingissä. Voisinko muka kieltäytyä? No en todellakaan! Myöntävä vastaus takaisin ja homma oli sillä sovittu. Sitten vain tiukkaa odottelua. Cafetorian Shop&Showroomin omille sivuille pääsee klikkaamalla tästä.
Lauantaina 2.huhtikuuta Onnibussin kyydillä Helsinkiin ja pelipaikalle Runeberginkadulle mars. Astuin sisään liikkeeseen ja ihastelin sitä kaikkea tuotteiden ja kahvien määrää. Cafetorian tilat olivat todella hyvällä maulla italialaiskahviloiden tyyliin sisustettu ja tuotteissa oli valikoimaa yllinkyllin, niin kahvien kuin valmistusvälineidenkin osalta.
Homman nimi oli kuitenkin cup tasting -sessio. Meitä oli paikalla 15 henkinen ryhmä ja Cafetorian henkilökunnasta kolme henkeä, muun muassa heidän paahtajamestarinsa Ivan Ore. Aluksi he esittelivät itsensä, paahtimonsa ja kahvilansa ja sen jälkeen kertoivat session tarkoituksesta ja kulusta. Maistelisimme kolme heidän uusinta kahviansa: kaksi jo valikoimassa olevaa ja yksi aivan vastikään heille saapunut. Tämän jälkeen kahveista äänestettäisiin parhaimman makuinen ja se valmistettaisiin kolmella eri menetelmällä juotavaksi, jotta huomaisimme lisäksi valmistustavan vaikutuksen lopulliseen makuun ja kahvielämykseen. Täsmennettäköön vielä, että sessio käytiin kokonaan englannin kielellä.
Kahvit jauhettiin kolmea ryhmää varten. Perulainen Gran Palomar oli lisäksi valmisteltu kahdella eri paahtotyylillä vertailtavaksi keskenään. Aluksi tuoksuteltiin jauhettujen papujen kuivatuoksua. Selkeitä eroja huomasi jo tässä vaiheessa. Pöydällä olisi todellakin kolme hyvin erityyppistä kahvia.
Seuraavaksi jauhetun kahvin sekaan kaadettiin kuuma vesi ja varsinainen cupping pääsi alkamaan. Tässä vaiheessa ei vielä maistella saanut, vaan keskityimme nimenomaan tuoksuun.
Sitten tuli se kauhistuksen ja naurahduksen paikka: ryystäminen. Oli jännä nähdä, että kuinka paljon hilpeyttä ja ramppikuumetta kanssamaistelijoissa herätti äänekäs ryystäminen, joka meille demonstroitiin. Mutta kun jää oli rikottu ja uskaliaimmat ottivat ekat ryystöt, alkoi pöydän ympäriltä käymään aika korina, kun kukin vuorollaan maisteli jokaista kahvilaatua hartaasti. Meille korostettiin, että mitä äänekkäämpi ryystö, sen parempi. Samaan aikaan korviin kantautui todella tarkkoja analyysejä kahvien eroista, niiden hapokkuuden tasosta ja ominaisuuksista. Paikalla oli selkeästi kahviasioihin perehtyneitä ja ennenkaikkea erikoiskahveista kiinnostuneita. Keskustelua syntyi ja henkilökunta osallistui hymyssä suin mukaan keskusteluun ja analysointiin. Uutta informaatiota jaettiin jatkuvasti.
Ylivoimaiseksi voittajaksi kahveista äänestettiin uusin uutuus: kolumbialainen Finca Tamboral. Ja on kyllä sanottava, että se oli kahveista ylivoimaisesti parhaimman makuinen: aromaattinen, makea, hedelmäinen ja erittäin tasapainoinen.
Seuraavaksi tämä kolumbialainen valmistettaisiin meille kolmella eri menetelmällä juotavaksi. Menetelmät olivat Aeropress, Hario V60 ja sifoni. Varsinkin sifonimenetelmää odotin innolla, koska en aiemmin ole livenä nähnyt sillä valmistettavan enkä ole sillä valmistettua kahvia maistanutkaan.
Aeropressillä valmistettuna kahvin hapokkuus korostui. Jälkimaku ei kestänyt pitkään ja hedelmäisyys oli selkeä. Barista esitteli kaksi eri valmistustapaa Aeropressille ja ylisti itsekin laitetta maasta taivaisiin.
Hario V60 on pour over -menetelmälle tarkoitettu laite. Voisi kuvitella, että lopputulos olisi hyvin samanlainen kuin Aeropressillä, mutta näin ei ollut. Hapokkuus ei ollut aivan yhtä terävän tuntuinen, suutuntuma pehmeni hitusen ja ennenkaikkea makeus korostui. Ainakin tälle kahville ja tälle paahtoasteelle V60 oli Aeropressiä selkeästi parempi menetelmä.
Viimeisenä valmistusmenetelmänä oli vähintäänkin mielenkiintoinen sifoni (kutsutaan myös nimellä vakuumikeitin). Sifoni vaatii liekin veden lämmittämistä varten, mutta tällä kertaa käytettiin teknologiaa. Liekin tilalla käytettiin jonkinlaista halogeenikuumenninta. Mikäli sifonin toimintaperiaate kiinnostaa, niin Youtubesta löytyy videoita pilvin pimein. Intelligentsia Coffeella on siitä loistava esimerkki tässä.
Sifonilla keitetty kahvi oli jotain todella erilaista verrattuna kahteen edelliseen menetelmään: suutuntuma oli lähes jäätelömäinen; todella pyöreä ja pehmeä. Lisäksi hapokkuus laski hurjasti, mutta makeus ja hedelmäisyys olivat maussa läsnä. Ei siksi ihme, että valmistusmenetelmistä mieluisinta äänestettäessä sifoni ylsi ylivoimaiseen voittoon. Cafetoria ei toistaiseksi vielä tarjoile sifonilla valmistettua kahvia, mutta kuulemma harkinnassa on.
Kävimme kaiken aikaa keskustelua valmistusmenetelmien eroista ja vaikutuksista kahvin makuun, erilaisten kahvien soveltumisesta tietyille valmistusmenetelmille ja niin edelleen. Henkilökunta avasi ovat informaatioarkkunsa ja jakoivat tietoa suu vaahdossa. Tilaisuudessa oli kaiken aikaa utelias ja tiedonjanoinen henki.
Molemminpuolisten kiitosten ja aplodien jälkeen henkilökunta jakoi jokaiselle osallistujalle nätisti rusetilla koristellun kahvisäkin sekä vapaavalintaisen kahvin (250g papuina tai jauhettuna) kotiinviemisiksi. Toivottavasti moni sai tästä tarvittavan alkusysäyksen kohti laadukkaampia kahvielämyksiä. Kerron oman kahvipapuvalintani myöhemmin samalla kun teen siitä oman maisteluartikkelinsa.
Omasta puolestani suuri kiitos Cafetorialle kutsusta ja tilaisuudesta. Ilta oli mahtava. Tuli opittua paljon uutta ja kerrattua vanhaa. Loistavien keskustelujen lisäksi kahvi oli hyvää, henki loistava ja sisältö erinomaista. Suuri kiitos myös kanssamaistelijoille. Helsingissä pyöriessä tähän kahvilaan tulee varmasti poikettua jatkossakin.
