Jälleen on vuorossa vaaleampi paahto. Slurp laittoi uuden kahvin tilaajilleen ja tällä kertaa pahvipakkauksesta käy ilmi, että sisuksissa on lahtelaisen paahtimon terveiset kahvifaneille.
Viimeksi joulukuussa oli blogissani maistelussa Kahiwa Coffee Roastersin kahvia. Tuolloin kahvi oli nicaragualaista. Tällä kertaa olemme siirtyneet tyystin toiselle mantereelle, nimittäin Afrikkaan. Ruandalainen microlot- kahvi Minazi Village tulee nimensä mukaisesti Minazin kylästä. Gakenken alueella toimivan Abakundakawan osuuskunnan viljelijät kasvattavat tätä Bourbon-lajikkeen kahvia 1700-2000 metrin korkeudella ja antavat kahville natural-käsittelyn. Abakundakawan pesuasema on melko edistynyt ja taustalta löytyy organisaatioita, joiden avulla homma kehittyy entisestään. Kyseinen pesuasema on itseasiassa yksi ensimmäisistä täysin luomusertifioiduista ruandalaisista pesuasemista.
Papujen tuoksuttelussa menikin pitkä tovi, sillä tuoksuja tulvi esiin jos jonkinlaisia. Kokonaisuus oli melkoisen makea, ei mitenkään ällö mutta runsas. Tuoksussa hedelmäisyyttä, melonin raikkautta, hunajaisuutta (josta tuo makeus varmasti suurimmaksi osaksi kumpuaa) ja jotain tutunoloista kukkaisuutta. Melonivivahteet olivat hyvinkin selkeät (pakkauksen etiketti mainitsee luonnehdinnoissa cantaloupe-melonin). Hedelmistä löytyi ainakin papaijaa ja kiiviä. Jauhettuani kahvin pour over -karkeudelle (Uniform-myllyllä käytin asentoa 24) tuoksuttelin jälleen lisää. Mukaan tuli hyvin pieni mansikkamainen marjaisuus ja sellainen runsas mehukkuus. Ja aivan kuin jostain olisi noussut esiin pientä yrttisyyttäkin, joka toi miellyttävää raikkautta kokonaisuuteen. Huikeita tuoksuja sisältävä ruandalaiskahvi!
Valmistusmetodiksi valitsin Harion V60 -pour over -suppilon. Valmistelin kahvia neljä desiä. Jauhettua kahvia 24 grammaa, 400 grammaa 92-asteista vettä ja tietenkin suodatinpaperi esikasteltuna ja sekä suppilo että kannu esilämmitettyinä. Kahvin päälle ensin 90 grammaa vettä ja 30 sekunnin blooming käyntiin sitä samalla kevyesti lusikalla hiukan sekoittaen. Tämän jälkeen loput vedet kahdessa erässä rauhallisesti kannua pyörittäen.
Valmis lopputuote kuppiin kaadettuna antoi edelleen todella herkullista tuoksua. Makeaa marjojen ja hedelmien sekamelskaa, etten sanoisi. Maistelu toi kuitenkin hiukan jotain muuta havaintoihin: hedelmäisyys eikä varsinkaan marjaisuus kantanut makuun asti. Meloni sekä pieni jälkimaun mansikkaisuus löytyi kyllä ja niiden lisäksi sitten tuo aiemmin mainittu hunajainen makeus. Suutuntumaltaan siirappinen ja hapokkuudeltaan miellyttävä kupillinen jätti suuhun voimakkaan jälkimaun, josta en kuitenkaan oikein saanut kiinni, että mikä siinä maistui.
Luulenpa, että Minazi Village on syytä testata vielä toisillakin valmistusmenetelmillä. Valmistelin kahvia pariin otteeseen V60:llä hiukan reseptiä varioiden, mutten oikein saanut aikaan sellaista todella hyvää lopputulosta. Ehkä Aeropress olisi tänne enemmän eduksi ja toisi makeutta ja hedelmäisyyttä enemmän esiin? Yksikään juotu kupillinen ei kuitenkaan mennyt hukkaan, vaan kaikki tuli nautittua hyvillä mielin. Kahvin tuoksu oli upea aina pussista kuppiin saakka ja kahvin ominaisuudet (body, hapokkuus ja suutuntuma) olivat omaan suuhun sopivat.
