Suuri ja kaunis Helsinki Coffee Festival järjestettiin viidettä kertaa tutulla tontillaan Kaapelitehtaalla Ruoholahdessa. Festivaali on parantanut joka vuosi eli palautteita on varmasti kuunneltu ja ideariihiä seuraavaa festaria koskien alettu pitämään heti, kun arki on koittanut edellisen festivaalin jäljiltä.
Isona ja näkyvimpänä uudistuksena edellisiin vuosiin nähden oli alueelle perustettu ”village”, joka mahdollisti (vielä) todella pienien paahtimoiden tuomisen mukaan. Samalla omaan silmääni näytti sille, että kaikista suurimpia loosseja oli karsittu, mikä tottakai vapauttaa lisätilaa näille pienemmille. Mielestäni näin oli parempi. The more the merrier, kuten britti sanoisi.
En alkanut paahtimoita laskemaan, mutta runsaasti niitä paikalla oli. Löytyi sekä vanhoja tuttuja että myös kourallinen uusiakin, joista mainittakoon kaksi Suomen tuoreinta pienpaahtimoa Frukt Coffee Roasters Turusta sekä tamperelainen Kahwe. Molemmat paahtimot olivat ottaneet paikkansa tuosta uudesta village-osiosta ja kuhinaa riitti. Samalla village-alueella oli muuten myös yksi tämän vuoden festareiden iloisimmista yllätyksistä: teetä ja yrttihaudukkeita yhdistelevä Nord-T.
Tee olikin tänä vuonna jälleen vahvemmin edustettuna edellisvuosiin verrattuna. Paikalla olivat esimerkiksi tutut teehuoneet TeeMaa sekä Théhuone, edellämainittu iloinen yllätys Nord-T sekä toinen huippuyllätys The Good Guys Kombucha. Paikalle odotettiin alunperin myös Suomen ensimmäisen teesommelierin edustusta, mutta The Seventh Cup:n perustaja Petra Ahlman oli joutunut jättämään bileet väliin, sillä heidän perheeseensä odotetaan pikku lisäystä hyvinkin piakkoin. Mielestäni erittäin hyvä syy. Tsemppiä ja kaikkea hyvää Petralle ja koko perheelle.
Kahvipuolelta löytyi houkuttavia uutuuksia. En tiedä onko todellisuudessa näin, mutta mielestäni vaikutti sille, että hedelmäiset kahvit olivat tänä vuonna jotenkin korostetusti esillä ja selkeästi pop. Erityismaininnan ansaitsee eräs maisteltavana ollut kofeiiniton kahvi! Tiedättekin varmaan, että yleensä kofeiiniton kahvi on sellainen vetinen, pliisu ja todella kylmäksi jättävä kokemus. Lehmus Roasteryn kofeiiniton Kesämäki-kahvi oli toista maata. Makua oli lähes kuin kofeiinipitoisessakin kahvissa, mutta ilman pienintäkään kitkeryyttä tai kofeiinin ominaisuuksia. Kertakaikkisen herkullinen ja meni alas ihan siinä missä kaikki muutkin kahvit festivaaleilla.
Jos edellämainitun kofeiinittoman kahvin lisäksi oman maistelun pohjalta olisi jokin kahvi nostettava jalustalle tai mainittava joku, joka jäi erityisesti mieleen, niin ehdottomasti Frukt Coffee Roasters:n kenialainen Kii oli sellainen. Runsaan mehukas ja herkullisen hedelmäinen kupillinen oli kuin suoraan meikäläisen päiväunista. Maistettuani kupillisen ja jututettuani paahtimon väkeä suoritimme vaihtokaupat: minä sain pussillisen tätä samaista kenialaista kahvia ja Frukt sai rahat kahvista sekä Uuttajan käyntikortin. Fruktia on nimittäin syytä käsitellä blogissa enemmänkin.
Kahvin rinnalla oli myös tarjolla edellisiltä vuosilta tuttu Lotta Svärdin tarjoilema korvike tai kahvinvastike. Tämä kiinnostaa ihmisiä joka vuosi. Samaan sarjaan menee myös toinen näytteilleasettaja, joka tarjoili kahvikansalle myöskin sikuripohjaista vastiketta. Valitettavasti ei vain jäänyt nimi mieleen, eikä ottamissani kuvissakaan ollut sellaista, josta nimi olisi käynyt ilmi. Myös jo viime vuonna näkyvästi festivaaleilla ja kahvinystävien keskuudessa breikannut nitro cold brew oli nostettu esiin village-alueella. Paulig taasen maistatti kenties seuraavaa kahvin saralla tulevaa trendituotetta, eli sparkling coffeeta. Mitenkähän sitä nyt kuvailisi: kuin kahvia vichyllä tai toisinpäin.
Teetä pääsi nautiskelemaan kaikessa rauhassa, kun Kaapelitehtaan yläkertaan oli perustettu Silent Tea Room. Rauhallisessa tilassa kuulokkeet korvilla teen maisteleminen antoi aisteille lähes kokonaan uuden ulottuvuuden ja rakensi juoman ympärille rauhan, jonka tee ansaitseekin, jotta se pääsee oikeuksiinsa. Tamperelainen The Good Guys Kombucha veti tuotteillaan väkeä puoleensa kuin sokeri kärpäsiä. Tiskillä kävi melkoinen suhina, kun kahvikansa hemmotteli itseään erimakuisilla kombucha-annoksilla. Tämä trendiksikin kasvanut juoma oli varmasti yksi festivaalin puhutuimmista uutuuksista. Näyttipä moni tyytyväinen kasvo poistuvan festivaaleilta tästäkin blogista tuttu Kombucha Starter Kit kainalossaan.
Hieman erilaista sisältöä festivaalihumuun ja -tunnelmaan toi myös pieni pala rauhoittumisen mahdollisuutta hiljaisen teehuoneen ulkopuolella, kun Pauligin Ella Takalainen veti kaksi settiä kahvimeditaatiota yläkerran pikkulavalla. Otin osaa tällaiseen meditaatioon jo helmikuussa Robert Paulig Roasterylla piipahtaessani ja jäin jo tuolloin siinä määrin koukkuun, että kävin nyt uudestaan ottamassa pienen palan rauhaa ja kupillisen kahvia kaikille aisteille. Ennakkoluulottomia osanottajia oli pikkulavan edessä ihailtavan paljon. Tässä sen huomaa hyvin, että kuinka paljon enemmän kahvikin voi antaa, kun sille antaa aikaa, rauhaa ja tilaa ja jättää turhan kiireen pois. Esitin Ellalle jo helmikuun kohtaamisellamme toiveen, että hän tekisi kahvimeditaatio-cd:n tai nauhoittaisi jotain podcastia aiheesta tai vastaavaa. Ainakaan vielä ei ole tästä mitään infoa tullut (Ellalle terkkuja, että mä odottelen edelleen).
Tänä vuonna festivaalilla oli nostettu esiin iso ja tärkeä teema: ilmastonmuutoksen vaikutus kahviin, kahvin kestävä tuottaminen sekä kestävä kulutus. Keltään ei varmasti ole jäänyt huomaamatta se, että ihmisiltä vaaditaan entistä kovemmin toimia sen eteen, että maapallo säilyisi elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Kahvihan on tavallaan tekemässä jo sukupuuttoa ja on peloteltu, että kahvista on vain rippeet jäljellä vuoteen 2040 mennessä. Asiasta käytiin puheenvuoroja, joissa asiantuntijoina toimivat esimerkiksi Kaffa Roasteryn Michael Akins ja Svante Hampf sekä aihetta käsittelevän teoksen ’Kahvivallankumous’ kirjoittaneet Pete Leppänen sekä festivaalilla Vuoden kahvivaikuttajaksi valittu Lari Salomaa.
Mitä olisivatkaan kahvifestivaalit ilman kilpailuja? Festivaaleilla kisattiin jälleen Latte Artin ja Cup Tastersin suomenmestaruudesta. Molemmista kisoista voittajat lähtevät Suomen edustajina kisaamaan Berliiniin MM-kisoihin. Latte Artissa voiton nappasi Caffia edustanut Jani Huusko ja Cup Tasters:n voittajaksi suoriutui Good Life Coffeen Elina Rahikainen. Lisäksi festivaaleilla valittiin tuomariston toimesta vuoden musta tee, vuoden suodatinkahvi sekä vuoden espresso. Tuomaristoon tänä vuonna kuuluivat julkkiskokki Henri Alen, näyttelijä Eero Ritala, kahviammattilainen Hanna Huhtonen sekä somessa järjestetyn kilpailun kautta tuomaristopaikan voittaneet Elisabeth Rundlöf ja Sami Singh. Alla tuomariston valinnat:
Vuoden musta tee
1. Théhuone – Yunnan Organic Wild Black
2. Pirkanmaan Paahtimo – Organic Cha Darjeeling Black
3. The Good Guys Kombucha – Copper Sunset (Singharaja Wirytips)
Vuoden suodatinkahvi
1. The Brick Roastery (Viro) – Kenia Nguttu AA
Jaettu 2.sija. Cafetoria Roastery – Kenya Gayuku-ini AA ja Robert Paulig Roastery – Kolumbia Finca El Paraiso Plum
3. Caffi – Ethiopia Chelelektu Natural
Vuoden espresso
1. Caffi – Colombia La Cristalina Bourbon
2. Johan & Nyström – Fundamental
3. Paulig – Tea Rose Paulig Kulma
Luonnollisesti festivaaleilla palkittiin myös sekä Suomen paras paahtimo että Suomen paras kahvila. Hetkinen, vai Vuoden kahvila ja Vuoden paahtimo? Olen nyt sekaisin. No, mutta parhaat palkittiin näissäkin kategorioissa ja tulokset näyttävät seuraavalle:
Suomen paras kahvila
1. Kaffa Roastery, Helsinki
2. Good Life Coffee, Helsinki
3. Satamatie 6, Lappeenranta
Suomen paras paahtimo
1. Robert Paulig Roastery, Porvoo
2. Kaffa Roastery, Helsinki
3. Paulig, Helsinki
Suurensuuret ja lämpimät onnittelut kaikille kisoissa menestyneille!
Festivaalin kävijämäärässä tein sellaisen havainnon, että lauantai oli varsinkin aamupäiväsession osalta todella ruuhkainen. Yritinkin vähän kysellä festivaalin järjestäjiltä, että pitikö kuulemani huhu loppuunmyydystä lauantaista paikkaansa. Sillä hetkellä ei vahvistusta voitu tälle antaa, mutta kukaan ei epäillyt etteikö se olisi voinut olla mahdollista. Väkeä nimittäin oli todella runsaasti ja sunnuntai olikin yleisöpäivistä selkeästi rauhallisempi. Myös perjantain ammattilaispäivänä mahtui käytävillä kuljeskelemaan hyvinkin väljästi ja näytteilleasettajien kanssa ehti keskustelemaan ihan reilustikin.
Olipa jälleen huikea festivaali! Parasta tässä tapahtumassa on aina se henki ja yhteisöllisyys, joka tilan täyttää. Tottakai myös huippuhyvät kahvit ja teet ovat iso osa tapahtuman mielekkyyttä, mutta kyllä se on mielestäni ne ihmiset, jotka tämän tilaisuuden tekevät. Festareilla on mahdollista oppia runsaasti uutta, tutustua tuotteisiin joihin ei välttämättä muuten pääsisi käsiksi ja jututtaa alan ammattilaisia, kenties jopa hiukan päästä verkostoitumaankin. Ja tottakai ystävystyä samanhenkisten ihmisten kanssa.
Iso kiitos omasta puolestani festivaalin järjestäjille, näytteilleasettajille, paahtajille, pakkaajille, baristoille, myyjille, markkinoijille, puhujille, tuomareille, kisaajille ja niin edelleen! Tapaamme varmasti jälleen ensi vuonna! Sitä odotellessa voi katsella kuvia tämänvuotisilta festareilta.
Alta löytyy galleria ottamistani kuvista. Klikkaa alla näkyvää kuvaa avataksesi kuvat ”järkevämmin” katsottavaksi. Ota kupillinen kahvia tai teetä hollille ja virittäydy ensi vuoden festivaalien odottamisen tunnelmaan. Tai fiilistele tämänvuotista festaria ja hyviä muistoja.
[Best_Wordpress_Gallery id=”9″ gal_title=”HCF2019″]