Posts Tagged ‘vuoden suodatinkahvi’

Chemexillä Ethiopia Gesha 1931 / Lehmus Roastery

Suomen lesoimman paahtimon, Lehmus Roasteryn, Limited-tuotesarja on edennyt jo kolmanteen osaan. Tällä kertaa sarjassa sukellettiin erittäin mielenkiintoisiin sfääreihin. Kahviharrastajat käyvät pienenpientä kinaa toisinaan siitä, että onko kahvilajikkeen nimi ”gesha” vai ”geisha”. Lehmuksen sekä Etiopian näkemys on Gesha. Tästä aasinsiltana Limited-kahviin, joka siis on kuin onkin etiopialainen Gesha 1931. Kahvi on saatu yhteistyössä Helsinki Coffee Festivalin yhteydessä. Ai niin, Lehmus Roastery on nyt valittu kahtena vuotena peräkanaa Vuoden paahtimoksi.

Nimensä mukaisesti Gesha 1931 tulee Geshan alueelta Lounais-Etiopiasta. Kyseessä on Arabica-kahvi, jonka kasvukorkeus on 1931-2040 metriä merenpinnan yläpuolella. Maailman laadukkaimpien kahvilajikkeiden joukkoon kuuluva Gesha on lähtöisin Etiopiasta vaikka sitä kasvatetaankin sekä Väli- että Etelä-Amerikassa. Gesha 1931 muuten sijoittui Coffee Festivalilla Helsingissä toiselle sijalle Vuoden suodatinkahvi -kilpailussa.

Tuoksun tutkiminen otti oman aikansa. En oikein tahtonut saada aluksi mistään tuoksusta kiinni, mutta sitten lähdin lähestymään tuoksuhavaintoja värien kautta. Tuoksu toi mieleeni vihreän ja punaisen värin. Näiden kautta kartoitin tuoksusta mansikkaa, kiiviä, kevyttä raparperimäisyyttä, vesimelonia, punaista omenaa sekä karviaismarjaa. Kirjo oli äärimmäisen laaja. Ja kuten arvata saattaa. oli kokonaisuus todella herkullista tuoksuteltavaa. Jauhettuna kaikki hyvä vain korostui entisestään. Mieleen tuli välähdyksenä joku lapsuudesta tuttu limpparikin. Vahvimpina yksittäisinä tuoksuina erottuivat edelleen kiivi, mansikka sekä vesimeloni. Jostain oli tuoksuun tullut mukaan myös hunajaista makeutta sekä pientä sitrushedelmien vivahdetta. Nyt kokonaisuus oli hedelmäisen raikas ja se antoi kahvista hapokkaan ja jotenkin ”ohuen” vaikutelman.

Käden ulottuvilla oli sopivasti Chemex, joten valmistin kaffen sillä. Reseptinä tutuksi tullut uuttosuhde 6g/1dl: 24 grammaa kahvia ja 4 desiä 92-asteista vettä. Vettä kaadoin ensin 75 grammaa ja annoin kukkimisen kukkia puolisen minuuttia (eli siis blooming).

Loput vedet lisäsin kahdessa erässä hissukseen. Valmistuvan kahvin väri oli upea punaisen ruskea ja tuoksu älyttömän herkullinen.

Gesha 1931 oli mauiltaan äärimmäisen rikas. Maussa oli runsasta hedelmäisyyttä, kiivi sekä mandariini ehkä kaikista vahvimpina. Samalla siinä oli myös miellyttävää marjaisuutta, joka tuntui ympäri suuta. Hapokkuudeltaan Gesha oli keskiluokkaa ja suutuntumaltaan tosi kevyttä. Jälkimaussa mukavaa pientä kirpeyttä. Aijai, olispa kaikki kahvi näin hyvää! En keksi hetkeä, johon tällainen kahvi ei sopisi.

Ei tuomarit tätä suotta pisteyttäneet vuoden toiseksi parhaaksi kahviksi festivaaleilla (tai siis emme me tuomarit suotta….). Erittäin mieluinen kahvi minulle jälleen kerran; näissä runsaan hedelmäisissä afrikkalaisissa kahveissa on vaan jotain sellaista, joka vetää minua puoleensa kuin hunaja kärpäsiä. Maut olivat erinomaisesti tasapainossa, jälkimaussa riitti maisteltavaa, hapokkuus tuki kahvin makua ja lopun pieni kirpeys viimeisteli tämän kakun. Limited-sarja jatkaa edelleen siis tukevasti tähän asti kulkemaansa erinomaisten kahvien tietä.

Lue lisää...

Share

Raportti: Helsinki Coffee Festival 2018, Kaapelitehdas

Jälleen kerran se tuli ja meni: nimittäin Helsinki Coffee Festival. Tänä vuonna otin osaa kahtena päivänä: perjantain ammattilaispäivänä sekä lauantaina kuluttajapäivänä, jolloin minulle oli myös luvassa elämää suurempi homma iltapäiväksi. Mutta ei mennä vielä asioiden edelle. Käsitellään festivaalia nyt perjantaiaamusta eteenpäin. Aivan kaikkea en tässä raportissa voi käsitellä, sillä teksti olisi lopulta niin pitkä, ettei sitä lukisi enää kukaan. Hätähousuille ja niille, jotka eivät välitä tekstiä lukea, kerrotakoon että jutun lopusta löytyy kuvagalleria festivaalien kahdelta ensimmäiseltä päivältä.

Ammattilaispäivänä väkeä oli huomattavan paljon vähemmän kuin aiempien vuosien kuluttajapäivinä. Käytävillä pystyi kulkemaan ilman tönimisen vaaraa, kuvaaminen oli helpompaa ja mikä tärkeintä: ihmisillä oli aikaa jutella kaikessa rauhassa toistensa kanssa. Kiire ja häslinki näyttivät loistavan poissaolollaan. Kertaalleen Kaapelitehtaan tilat kierrettyäni heräsi ajatus, että olisikohan näytteilleasettajia edellisiä vuosia vähemmän. Lisäksi harmikseni huomasin, että poissaolollaan loistivat (jälleen) esimerkiksi Turun Kahvipaahtimo, Paahtimo Papu sekä Punainen Kirahvi. Moni edellisvuosiltakin tuttu esittelijä oli laajentanut omaa ”tonttiaan”. Näin esimerkiksi Holmen Coffee sekä Lehmus Roastery. Vastaavasti Pauligilla näytti olevan pienempi loossi omalle toiminnalleen, kuten myös Death Before Decafilla. Paikalla olivat myös esimerkiksi Keakoffee, Robert Paulig Roastery, Good Life Coffee, Kaffa Roastery, Lotta Svärd -säätiö sekä todennäköisesti uusin kotimainen pienpaahtimo,

kuopiolainen RPS Roastery

Lue lisää...

Share

Helsinki Coffee Festival on jälleen aivan kulman takana

Kahvihampaiden kolotukselle on luvassa suurensuuri helpotus, kun Kaapelitehdas täyttyy jälleen kahvintuoksuisista kojuista ja standeista. Huhtikuun 20.-22.päivä jo neljättä kertaa järjestettävä Helsinki Coffee Festival vetää varmasti jälleen tilan täyteen kahvista kiinnostuneita hifistelijöitä ja kuluttajia.

Festivaalin ohjelmassa on jälleen runsas tarjonta. Millä tahansa standilla saat varmasti vinkkejä kahvielämysten ja -hetkien parantamiseksi kotosalla, mutta myös lavoilla tapahtuu. Barista stagella ohjelmassa on muun muassa vinkkejä, että kuinka otat parempia kahvikuvia Instagramiin, tarinoita kahvin ”juurilta” eli alkulähteiltä (puhujat toistaiseksi vielä vahvistamatta) sekä keskustelu aiheesta ”kuinka vesi vaikuttaa kahvin makuun”. Samaisella lavalla valitaan myös lauantai-iltapäivällä vuoden suodatinkahvi sekä vuoden espresso. Sunnuntai on pyhitetty kilpailutoiminnalle ison lavan osalta, kun Brewers Cup eli suodatinkahvin Suomen mestaruus on jälleen ratkonnan alla. Pikkulava Kaapelitehtaan toisessa kerroksessa taas tarjoaa ohjelman puolesta esimerkiksi esitelmiä kahvin eri alkuperämaista, kahvin suorasta hankinnasta tiloilta ilman välikäsiä sekä latte art -opastusta Hollannin baristamestari Merijn Gijsbersin johdolla. Ohjelma tarjoaa varmasti kaikille jotain kiinnostavaa ja näitä lavojen ohjelmia kannattaakin mahdollisuuksien mukaan käydä seurailemassa. Monessa ohjelmassa on mukana myös kahvinviljelijöitä eri alkuperämaista.

Uuttaja on tänäkin vuonna tottakai menossa mukana ja tällä kertaa hieman isommalla meiningillä kuin ennen. Tämä on minulle kolmas kahvifestivaalivisiitti ja ensimmäistä kertaa pääsen ottamaan osaa myös perjantain ammattilaispäivän ohjelmaan. Mielenkiinnolla odotan, että kuinka perjantaina Kaapelitehtaalla köpöttely eroaa lauantain ihmisvilinästä. Uutta ja jännittävää on myöskin lauantaipäivässäni festivaalilla: saan kunnian kuulua tuomaristoon, jonka tehtävänä on valita vuoden suodatinkahvi sekä vuoden espresso. Olin äärimmäisen otettu ja innoissani saatuani kutsun liittyä tuomaristoon. En oikein tahdo enää pöksyissäni pysyä. Mielessä on myös mahdollisesti hankinta tai pari. Valmistuslaitearsenaalistani puuttuu yhä Kalitan manuaalisuodatin sekä kunnollinen vedenkaadin: Hario, Fellow tai muu vastaava. Ja ehkä tuon muovisen v60:n voisi vaihtaa vaikkapa siihen himoitsemaani kuparinsävyiseen. Uuttajatar sekä kesäkuussa syntynyt poikamme ovat myös festivaaleilla mukana lauantaina. Saa nähdä kuinka kova kahvifani pojasta tulee. Kotona ainakin myllyn ääni on kovasti kiinnostanut.

Tuomaristossa on muuten kaikkiaan kuusi jäsentä. Lisäksi tuomaristossa edustavat Liemessä-ruokabloggari Jenni Häyrinen, Slurp-kahvipalvelun perustajamies Tero Rehula, lifesylebloggaaja ja ruokakirjailija Hanna Gullichsen, lifestylebloggaaja Viena K sekä kaksinkertainen Vuoden barista Jarno Peräkylä.

Parasta antia festivaaleilla ovat perinteisesti olleet tietenkin paahtimoiden omat kojut sekä niiden tarjonta. Sekä tietenkin ne henkilöt kaiken sen työn ja kahvin takana. Joka vuosi on löytynyt uusia tuttavuuksia, joiden kanssa tulee oltua lähes viikottain yhteyksissä. Sanomattakin on varmasti selvää, että monista heistä on tullut minulle hyviä ja tärkeitä yhteistyökumppaneita. Odotan jälleen, että pääsen paiskaamaan tassua tuttujen kanssa ja maistelemaan heidän uutuuskahvejaan samalla kuulumisia vaihdellen. Kamera kulkee luonnollisesti mukana ja kuvasatoakin on varmasti luvassa (viime vuoden tapaan videota ei kuitenkaan ole luvassa, mutta katso toki viimevuotiselta festivaalilta tekemäni pieni potpurivideo).

Halusin tehdä blogiin jälleen tällaisen pienen ennakkofiilistelytekstin vaikken oikein edes tiedä, että mitä tähän enää kirjoittaa. Festivaaliin on kirjoitushetkellä tasan viikko aikaa ja olen itse ainakin innoissani kuin lapsi Marvel-sarjakuvien äärellä. Tulossa varmasti huikea festivaali (joka muuten on pohjoismaiden suurin) ja mahtavia kahvielämyksiä!

Jos kahvi ja kahvimaailma tuntuu yhtään kiinnostavan, niin suosittelen hankkimaan vaikka vain aamupäiväsession lipun ja poikkeamaan paikan päälle. Lipun hinnalla saa kuitenkin juoda just niin paljon kahvia kuin maha vetää (tai pää kestää). Olen varma, että jokaiselle löytyy jotain kiinnostavaa katsottavaa tai hankittavaa ja onhan mahdollista, että visiitin myötä kahvitottumuksesi muuttuvat tyystin. Ehkä löydät jopa valmistusmenetelmän, jolla tahdot alkaa valmistaa vaaleapaahtoisia natural-prosessoituja afrikkalaisia kahveja kotona?

Ja hei! Jos bongaat minut kulkemassa pitkin käytäviä, niin jutulle saa tietenkin tulla. Olen itsekin paikalla sitä varten, että juttelen ihmisten kanssa. Kuulen mieluusti, että mikä teitä festivaaleilla kiinnostaa. Nähdään festivaaleilla!

Lue lisää...

Share

V60:llä Guatemala Finca Montejo / ROST & Co.

Viimeisiä viedään, nimittäin näitä Finca Montejo -pussillisia. ROST & Co. infosi esimerkiksi omilla Facebook-sivuillaan, että Vuoden Suodatinkahvi 2017 -tittelillä palkittu kahvi alkaa olemaan kohta paahdettu ja myyty loppuun. Tämä havahdutti allekirjoittaneen: en ollut nimittäin päässyt tätä herkkua vielä testaamaan lukuunottamatta kahvifestareilla höräistyä nopeaa kupillista.

Onneksi sähköposti on keksitty! Nopea yhteydenotto paahtimoon ja sieltä hymynaamaviesti takaisin, että bloggarille olisi kyllä pussillinen saatavilla. Eli paketti lähtisi postiin ja yhteistyö toimii! Mahtavaa, kiitos ROST & Co.!

Eli kuten sanottua, keskivaaleaksi paahdettu Guatemala Finca Montejo valittiin Helsinki Coffee Festivalilla Vuoden Suodatinkahviksi 2017. Kahvi tulee Finca Montejon perhetilalta Guatemalan maineikkaalta Huehuetenangon kahvialueelta (Jacaltenangon kylästä), jossa se kasvaa 1850 metrin korkeudella vuorten ympäröimässä laaksossa. Se on pestyä (36 tunnin fermentointi sekä 20 tunnin huuhtelu lähdevedellä) ja aurinkokuivattua. Lajikkeeltaan kahvi on Bourbonia.

Tuoksu ennen jauhamista oli runsas, raikas, pyöreä, selkeästi omenainen ja kukkainen. Ei ensinuuhkaisulla olisi uskonut guatemalalaiseksi kahviksi. Jostain syystä mieltäni sumentaa edelleen se stereotypia, että guatemalalaisissa kahveissa päällimmäiset maut/aromit ovat pähkinäisiä tai suklaisia. Hyihyi, ennakkoluulot ja -kuvitelmat suohon ja avoimet ajatukset peliin!

Mittasin 24 grammaa papuja, jotka jauhoin myllyllä hieman suodatinjauhatusta karkeammaksi V60:llä valmistamista varten. Jauhetuista pavuista irtosi reilusti omenaisempi aromi. Tuoksusta tuli myös huomattavasti makeampi ja hapokkaampi, jopa kirpeä. Tuoksuun tuli myös jännä kanelinen takapotku. Tai kanelille se minun nenääni vaikutti.

Valmistin kahvia Hario V60 -suppilolla neljä desiä. Käytin 24 grammaa jauhettua kahvia ja neljä desilitraa 92-asteista vettä. Ensin kaadoin kahvin päälle noin 70 grammaa vettä ja annoin kahvin kukkia 30 sekuntia. Loput vedet lisäsin neljässä erässä, kunnes vaaka ilmoitti neljän desin rajan saavutetuksi.

Monet kahvit tuoksuvat valmistushetkellä selkeästi enemmän kuin toiset. Finca Montejon valmistuksen aikana siitä tuli hallitseva tuoksu koko meidän asunnossamme. Tämä ei allekirjoittanutta haitannut. Yritin keksiä keinoja tuon tuoksun kahlitsemiseen, mutta turhaan. Sain kuitenkin kaikesta tuoksuttelusta huolimatta kahvini valmistetuksi kunnialla loppuun. Nopea suodatinsuppilon pesu, purut ja suodatinpaperi biojätteisiin, kahville nopea sekoitus kannussa ja maistelukupillinen nokan eteen!

Finca Montejo oli selkeästi makea. Jos tätä nauttisi edes yhdellä sokeripalalla höystettynä, voisi lopputulos olla makeudeltaan jotain siirapin ja hattaran välimaastosta. Hammaslääkäriliitto ei tätä yhdistelmää varmasti hyvällä katsoisi. Kahvin body oli kirkas ja suussa jotenkin ”huomaamaton”. Kahvi ikäänkuin sujahti kurkkuun sen kummemmin nielemättä tai herkuttelematta. Jälkeensä se jätti pehmeän omenaisen ja myös mielestäni vadelmaisen jälkimaun, jota jäi ajatuksissaan maiskuttelemaan ehkä turhankin pitkäksi aikaa. Suutuntuma oli todella mehukas ja herkullinen. Maut vahvistuivat sitä mukaa, kun kahvi jäähtyi kupissa. Jopa lähes viileänäkin herkullisuus oli yhä tallella.

Jos kahvi olisi hedelmä, voisi Finca Montejo olla jokin todella mehukas herkkupala. Sen kasvuolosuhteet tekevät siitä huippuluokan kahviherkun, jolla on uskomattomat ominaisuudet. Se on samaan aikaan kirkas, hapokas ja pehmeä. Selkeä omenaisuus ja runsas makeus eivät vaadi kaveriksi minkäänlaista lisuketta, saati maitoa tai sokeria sekaan. Tällainen kahvi juodaan sellaisenaan, otetaan joka hörppyyn oma aikansa ja nautitaan. Finca Montejo on ehdottomasti ansainnut Vuoden Suodatinkahvi 2017 -tittelin ja ROST & Co. ylistyksen erinomaisesta paahtotyöstä. Paahtimon valikoimasta on nyt ollut maistossa kaksi erinomaista herkkua, joten jään kyllä silmät suurina odottelemaan tulevia kahviuutuuksia, joihin tartun takuuvarmasti kynsin ja hampain kiinni.

Lue lisää...

Share

1 2