Posts Tagged ‘rwanda’

Slurp-kahvi: Rwanda Minazi Village / Kahiwa Coffee Roasters

Jälleen on vuorossa vaaleampi paahto. Slurp laittoi uuden kahvin tilaajilleen ja tällä kertaa pahvipakkauksesta käy ilmi, että sisuksissa on lahtelaisen paahtimon terveiset kahvifaneille.

Viimeksi joulukuussa oli blogissani maistelussa Kahiwa Coffee Roastersin kahvia. Tuolloin kahvi oli nicaragualaista. Tällä kertaa olemme siirtyneet tyystin toiselle mantereelle, nimittäin Afrikkaan. Ruandalainen microlot- kahvi Minazi Village tulee nimensä mukaisesti Minazin kylästä. Gakenken alueella toimivan Abakundakawan osuuskunnan viljelijät kasvattavat tätä Bourbon-lajikkeen kahvia 1700-2000 metrin korkeudella ja antavat kahville natural-käsittelyn. Abakundakawan pesuasema on melko edistynyt ja taustalta löytyy organisaatioita, joiden avulla homma kehittyy entisestään. Kyseinen pesuasema on itseasiassa yksi ensimmäisistä täysin luomusertifioiduista ruandalaisista pesuasemista.

Lue lisää...
Share

V60:llä Rwanda Huey Peaberry / Inka Paahtimo

Ensimmäiset Pienpaahtimomessut Tampereella olivat ja menivät. Messut olivat hyvin onnistuneet ja eiköhän jatkoa ole luvassa. Kiertelin messuja molempina päivinä ja keskustelin sekä uusien että vanhojen tuttujen kanssa. Sekä tein tietenkin kahvihankintoja. Yksi hankinnoista oli aina yhtä iloisen ja positiivisen, Voikkaalta tulevan Inka Paahtimon valikoimasta ostettu ruandalainen Huey Peaberry. Jos Pienpaahtimomessut menivät sinulta tyystin ohi, niin raporttini messuista voit lukea täältä.

Red Bourbon -lajikkeen peaberry-kahvi on kasvanut Hueyssä noin 1700 metrin korkeudessa ja se on fully washed -prosessoitua. Pesun jälkeen pavuille on annettu korotetuilla kuivauspedeillä aurinkokuivauskäsittely. Peaberryhän tarkoittaa siis sitä, että kahvimarjan sisässä on normaalin kahden pavun sijasta vain yksi, suhteellisen pieni ja pyöreä papu. Inka Paahtimo on antanut pavuille kauniin keskipaahtoisen säväyksen.

Papujen suklainen tuoksu toi mieleen unelmatortun. Voin sanoa, että samalla heräsi ehkä sellainen pienenpieni makeanhimokin. Suklaisuuden seasta oli myös erotettavissa miellyttävä tuoreen kirsikan tuoksu.

Jauhamisen jälkeen tuoksusta tulikin vielä hurjan paljon kirsikkaisempi. Ja nyt ei puhuta enää mistään kirsikankukkien hienostuneesta aromista, vaan ihan kirsikoista itsestään. Tuoksu oli hurjan hyvä. Suklaisuus alkoi olla enemmänkin pähkinäsuklainen tai sellainen Toblerone-suklaan kaltainen.

Valmistusmenetelmässä päädyin Hario V60 -suppiloon sen helppouden vuoksi. Valmistelin kahvia viisi desiä, joten kahvia jauhoin 30 grammaa. Karkeus oli sellaista hieman suodatinkarkeutta karkeampaa. Käyttämäni vesi oli noin 90-asteista.

Huey Peaberrystä löytyi miellyttävä, pieni makeus kaiken makua hallitsevan suklaisuuden rinnalla. Ei tämä kaakaota kuitenkaan ollut, kuten moni teistä varmasti mielsi, mutta maku oli todellakin suklainen. Seasta löytyi myös pieni marjaisuus sekä se kirsikka, joka oli tuoksussa erittäin voimakkaasti läsnä. Suutuntuma kahvissa oli mehumainen ja hapokkuus keskiluokkaa, kuten oli paahtoastekin (jos en sitä vielä maininnut).

Pitkästä aikaa oli Peaberry-kahvia maistossa. Huey Peaberry ei ole maistamistani ruandalaisista kahveista se kaikkein paras, mutta hyvää se oli. Suklaisuus ja kirsikka sopivat yhteen kuin talonpoika ja Elovena-tyttö ja keskipaahtoisuus sopi tähän kahviin; paahto ei peittänyt liiaksi hienoa marjaisuutta mutta toi mukaan varsinkin jälkimakuun tuota paljon mainittua suklaisuutta, joka taas tukevoitti kokonaisuutta. Oikein hyvä pieneräkahvi!

Lue lisää...

Share

Aeropressillä Pyynikin Humina / Pirkanmaan Paahtimo

Oli synkkä ja myrskyinen yö, kun….noniin, leikki sikseen. Se oli ihan nätti ja tavallinen arkipäivä, kun Pirkanmaan Paahtimon Pekka laittoi viestiä ja kyseli, että mihinkäs osoitteeseen Uuttajalle saisi kahvia postittaa. Annoin osoitteen ja jäin odottelemaan paketin saapumista. Parin päivän päästä tulikin tekstari-ilmoitus, että pakettini olisi lähi-Ärrällä noudettavissa. Paketissa kaksi pussillista kahvipapuja, joista nyt Aeropress-maistelussa ensimmäinen. Kahvit on saatu yhteistyön merkeissä.

Otin ensin suurennuslasin alle Pyynikin Humina -nimisen kahvin. Olin aiemmin jo huomannut, että Pirkanmaan Paahtimo lanseerasi kaupunginosakahvien sarjan, joihin molemmat näistä saamistani kahveistakin kuuluivat. Pyynikin Humina on ruandalaista Nyamasheke PB -kahvia, paahtoasteeltaan keskipaahtoinen (Pirkanmaan Paahtimon asteikon mukaan 3/5), prosessoinniltaan mallia washed ja lajikkeeltaan Red Bourbon Peaberryä. Kahvi kasvaa 2000 metrin korkeudessa Nyamasheken pientilojen alueilla. Pakkauksen takaetiketissä on pieni tarinanpoikanen Pyynikistä ja siellä järjestetystä Pyynikinajosta. Koko tarinaa en tässä kerro (ja jos kuvasta ette pysty lukemaan, niin käykää hakemassa jälleenmyyjiltä tai tehtaanmyymälästä oma pussinne).

Nämä Peaberry-kahvit on aina suhteellisen helppoja tunnistettavia papujen ulkonäön perusteella. Pavut ovat pieniä ja pyöreänmallisia, suhteellisen pienikokoisia ja kovantuntuisia. Tuoksu oli kirpsakan marjainen ja samalla hennon kukkainen. Jauhettuna taas tuoksu oli jo runsaan marjainen ja tuhti. Marjaisuudesta erottui eniten mansikka sekä herukka.

Valmistusmenetelmän suhteen jouduin jo lähes tulkoon vetämään pitkää tikkua, kun en osannut päättää että millä kahvin valmistaisin. Yleensä näissä tilanteissa on vaan parempi tarttua tuubiin, eli Aeropressiin. Näin myös tein, Valmistus reseptillä: 16 grammaa hieman suodatinkarkeuksista hienompaa kahvia ja 92-asteista vettä lisättynä ensin 110 grammaa, jonka jälkeen sekoitin lusikalla kolmesti. Sitten lisäsin vettä 230 grammaan asti ja annoin kahvin uuttua 20 sekuntia. Tämän jälkeen Aeropressin kääntö kupin päälle ja 25 sekunnin painalluksella kahvi kupposeen.

Pyynikin Huminan makua dominoivat punaiset marjat. Pintaan nousevat herukka sekä mansikka. Jostain niiden takaa esiin nousi pieni Earl Grey -teemäisyys makunystyröille. Kahvissa oli myös makeutta, vaan ei hapokkuutta. Suutuntuma oli melko ohuehko, sellaisen perinteisen teemäinen. Mielestäni marjaisuus ja tällainen ohuehko suutuntuma ovat älyttömän hyvä yhdistelmä.

Löin tässä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: tein ruuan päälle jälkiruokakahvin ja samalla dokumentoin kahvin valmistuksen ja maistelun blogia varten. Ja täytyy kyllä sanoa, että jälkiruokakahvina Rwanda Nyamasheke PB oli kertakaikkisen paikallaan. Myös tuhti marjaisuus oli mieleeni, kuten myös matalahappoisuus. Hyvinkin suunmukainen kahvi minulle. Mieleeni tuli maistelua tehdessä, että taidan vielä osan pavuista jauhaa ja valmistella pressopannullakin. Voisin nimittäin hyvinkin kuvitella, että hiukan rasvaisempi ja tuhdimpi body tekisi tälle melkoisen eetvarttia. Olisiko se sitten vaikka aamukahviversio? Pyynikin Huminaa heti hankintaan, jos yhtään olet punamarjaisten kahvien perään.

Lue lisää...

Share

Chemexillä Kahvisi-kahvi Ruanda Ishema / Kaffe Obscura

Kahvisi lähetteli syyskuussa tilaajilleen herkkukirjekuoren, jonka sisällön paahtotyöstä vastasi valokuvaaja Lasse Wuoren perustama Kaffe Obscura. Siitä onkin kulunut jo pitkä tovi, kun Obscuran tuotteita on Uuttaja-blogissa maisteltu.

Tämänkertainen kahvi tulee Ruandasta, Keski-Afrikasta. Joy Ishema perusti itäiseen Ruandaan pesuaseman, joka kerää ja käsittelee paikallisten kahvinviljelijöiden pavut toimitettavaksi eteenpäin. Pesuasemalla työskentelee pääasiassa naisia ja aseman tulot mahdollistavat heidän perheilleen korkeamman elintason. Eli tämäkin on sitä sellaista ”naiskahvia”, kuten monesti olette saattaneet kuullakin puhuttavan. Isheman pesuasemaa ympäröivät vuorenrinteet, jotka luovat kahvin kasvattamiselle 1600 metrin korkeudella erinomaiset olosuhteet.

Pussi oikein pullisteli tuoreuttaan, kun se minulle kotiin tupsahti muun postin mukana. Avattu pussi päästi ilmoille hullun pähkinäisen ja hedelmäisen tuoksun, josta vivahti nokkaani esimerkiksi luumu ja appelsiini. Kokonaisuus näiden vaaleapaahtoisten papujen tuoksussa oli pehmeänlainen.

Jauhetun kahvin tuoksu taasen oli varsin äkäisenlainen. Se oli lähes hyökkäävän tuju ja voimakas. Hapokkuutta tuntuisi löytyvän. Tuoksuista vahvimpina erottuivat hapokkaat omenat, makea luumu sekä hentoinen vanilja kaiken kruununa. Päätin lähes samantien, että maistelua varten tällaisen vaaleapaahtoisen afrikkalaisen kahvin valmistaminen tapahtuisi Chemexillä ennen mitään muita menetelmiä.

Kahvia valmistin viisi desiä jo rutiiniksi muodostuneella valmistussuhteella: 6 grammaa kahvia vesidesiin. Eli karkeahkoa kahvia tuli 30 grammaa ja 92-asteista vettä sen puoli litraa.

Yllätyin kahvin paksuhkosta suutuntumasta. Eikä hapokkuuskaan ollut niin hurja kuin kuivatuoksu antoi ymmärtää. Maku oli runsaan hedelmäinen; omenaa, päärynää ja luumua. Jälkimakuun kaikkein vahvimmaksi mauksi jäi päärynä ja sen kaltainen makeus. Kokonaisuudessa oli myös jotain, joka teki kahvista ”tumman” makuisen, vaikka kyseessä oli kuitenkin vaalea paahto.

Ruanda Ishema oli hedelmävivahteineen samaan aikaan hyvin perustyylinen kahvi että myös hieman tavallista parempi. Makujen kirjo tai niiden voimakkuus ei ollut ennätystasoa, mutta kokonaisuus oli miellyttävän makuinen. Hapokkuus ryhditti makuja kivasti ja teki juomaan pienen kivan särmän. Jäin ehkä aavistuksen kaipaamaan vielä voimakkaampia hedelmäisiä makuja ja aromeja. Ishema soveltuu erinomaisesti suodatinkahviksi. Pressopannulle, saati mutteripannulle, en tätä edes harkitsisi. Nautin itse tästä manuaalivalmisteisena ja osan pavuista valmistelen varmasti Aeropressillä.

Lue lisää...

Share

Manuaalisuodattimella Rwanda Nyaruzina / Good Life Coffee, Helsinki

IMG_5934

Helsinki Coffee Festivalilla tulin iskeneeksi silmäni Good Life Coffeen pisteeseen ja heidän maistelutarjontaansa. Maisteltavat kahvit olivat mielenkiintoisia ja päätin ostaa vielä laatikollisen papuja kotiin vietäväksi ja jatkomaisteltavaksi. Mukaani päätin ottaa ruandalaisen Nyaruzinan. Olin aiemmin jo tutustunut paahtimon kotisivuihin ja tykästynyt siihen typistettyyn tyyliin, jonka he ovat sivuilleen valinneet. Paahtimon toiminnasta on mainittava sen verran, että GLC paahtaa ja pakkaa kahvinsa aina keskiviikkoisin. Ihan vaan tiedoksi, jos tilausta heille teette.

Nyaruzina on sekoitus paikallisia lajikkeita, pääasiassa Bourbonia. Kahvi on nimetty sen kasvatustilan mukaan. Tilan omistaa ruandalaisnainen nimeltä Umwizeye Furaha ja tila on yksi suurista kahvitiloista Nyamasheken alueella Kivu-järven tuntumassa. Prosessoinniltaan kahvi on pestyä.

Good Life Coffeen pakkauksesta ei voi olla pitämättä. Sen yksinkertainen pahvilaatikkopakkaus on silmiinpistävä missä tahansa hyllyssä. Laatikon sulkeva tarra antaa runsaasti informaatiota kahvin alkuperästä sekä paahtopäivämäärän. Ihailtavaa tilankäyttöä ja omalaatuinen ratkaisu. Paketin avattua sisältä löytyy koruton, kuumasaumattu venttiilipussi. Mitäpä sitä turhaan pussia koristamaan, kun tarrassa oli jo kaikki tarpeellinen?

Varsinainen asiahan on sitten tottakai tässä venttiilipussissa. Pienipapuinen Nyaruzina oikein hypähti pussista syliini kun sen avasi. Vaaleapaahtoiset papukaunokaiset tuoksuivat maanläheiselle ja ikään kuin leivälle. Tarkempi totuus selviäisi vasta, kun pavut on surautettu myllyn läpi. Valitsin valmistusmenetelmäksi pour overin, joten kahvin jauhoin suodatinjauhatukselle.

Seuraavaksi esikastelin suodatinpaperin kiehuvalla vedellä. Wilfan suppilon mukana tulleet suodatinpussit loppuivat ja varsinaisesti Wilfalle tarkoitettuja pusseja en kyselemälläkään löytänyt mistään, joten sattumanvaraisesti nappasin kaupan hyllystä Xtra-merkkisiä 102-kokoisia suodatinpusseja. Ei aivan täydellisen kokoisia, mutta riittävän lähelle nyt tähän hätään.

Jauhetun kahvin aromi oli todella mielenkiintoinen. Siitä oli todella vaikea erotella tarkasti jotain tiettyjä tuoksuja, mutta reilun marjaisalle se minun nenässäni tuntui. Tavallaan tuoksu oli jopa väkevä. Vaikka kuinka yritti analysoida, niin en osannut nimetä muita tuoksuja kuin tuon marjaisuuden. Laitoin jauhetun kahvin suppiloon (17 grammaa) ja kaadoin vettä sen verran päälle, että blooming alkoi. Tämän jälkeen hissunkissun vettä päälle sen verran että saisin kupillisen kahvia aikaiseksi.

Kokonaismaku ei ollut onneksi liian voimakas. Lisäksi siitä oli vaikea erotella makuja yksittäin, koska kokonaisuus oli todella tasapainoinen. Suutuntumaltaan teemäinen, mutta mehukas kahvi, jossa on maussa jonkinlaista mietoa hedelmäisyyttä. Parin hörpyn jälkimaussa olin aistivinani mansikkaa. Helposti juotu kupillinen, josta ei kuitenkaan hirveästi eroteltavia makuja löytynyt. Jäähtyessä kahvin suutuntuma pehmeni entisestään ja hapokkuus alkoi korostumaan.

Harvoin tulee juotua kahvia, jossa maut ja aromit ovat näin tasapainossa. Mehukas suutuntuma antaisi ymmärtää, että makuja olisi helppo erotella ja luetella, mutta kahvi on kuin hienolla reseptillä valmistettu sekamehu: siinä on paljon kaikkea, mutta ei niin paljoa että siitä mitään erottaisi. Chemexillä suoritettu maistelu tämän perään toi hyvin samanlaisen, mutta puhtaamman lopputuloksen. Maut jäivät myös Chemexillä piiloon, mutta lopputulos oli silti hyvä. Tavallaan Nyaruzina jätti makujen osalta itsensä kysymysmerkiksi ja siksi tämä vaatiikin vielä lisää paneutumista.

  Lue lisää...

Share