Posts Tagged ‘pirkanmaan paahtimo’

Baristakurssilla Pirkanmaan Paahtimolla

Eräänä tammikuisena päivänä huomasin Pirkanmaan Paahtimon päivityksen Facebookissa, jossa he ilmoittelivat kevään aikatauluja baristakursseista. Välittömästi syttyi idealamppu: mitäpä jos minäkin osallistuisin tällaiselle kurssille? Oppisi lisää espressoista, espressokoneista sekä espressopohjaisista maitokahvijuomista, kuten cappuccinoista. Ja ennenkaikkea pääsisi harjoittelemaan niiden tekoa. Tuumasta toimeen ja ilmoittautuminen sisään annettuun sähköpostiosoitteeseen. Kurssin ajankohta olisi tammikuun lopussa. Vahvistus tuli seuraavana päivänä, kuten myös lupa kuvata ja tehdä kurssista blogijuttu.

Lue lisää...
Share

Paahtimo: Kahwe, Tampere

Tamperelainen pienpaahtimo Kahwe on varmasti Suomen uusin pienpaahtimo. Toiminnassa Kahwe on nimittäin ollut nelisen kuukautta. Yritys oli perustettu jo aiemmin, mutta toiminta saatiin käyntiin vasta kesällä 2018. Alkuvaikeuksiin, jotka toiminnan aloittamista lykkäsivät, kuului esimerkiksi paahtimen toimituksen myöhästyminen kuudella kuukaudella. Kun paahdin lopulta saapui, oli siinä viallinen osa, joka oli tietty vaihdettava ja asennettava. Tämäkin vei oman aikansa. Mutta kuten sanonta kuuluu, niin ”hyvää kannattaa aina odottaa”. Tai vaihtoehtoisesti voi käyttää sanontaa ”hiljaa hyvä tulee”. Hyvä kahvikin vaatii oman aikansa.

Kahwen voimana, sieluna ja mestarina toimii tamperelainen kokki ja barista Joel Marttala. Moni saattaa tunnistaa miehen esimerkiksi Tampereen Paahtimon omasta kahvilasta Taikapavusta, jossa Joel toimi baristana. Into ja kiinnostus kahvia kohtaan veivät kuitenkin oman yrityksen ja paahtimon pariin. Kahwen toiminta ja kahvit perustuvat läpinäkyvyyteen, laatuun sekä avoimuuteen. Kahwella ei ole varastoa paahdettua kahvia varten, vaan kahvia paahdetaan tilauksesta eikä pusseja jää näin ollen pyörimään ja vanhenemaan. Raakakahviakaan ei pyöritetä paahtimon tiloissa säkkitolkulla vaan varastotila on jaettu tila toisen yrityksen kanssa, josta raakakahvia haetaan tarvittava määrä paahdettavaksi. Tällä tavoin myös kustannuksia saadaan pienennettyä.

Saavuttuani paikalle oli paahtotyö täydessä käynnissä. Jäähtymään oli juuri otettu reilun kilon satsi tummapaahtoista kahvia. Tuoksu oli taivaallinen! Pieni, 1,5 kilon rummulla varustettu, nestekaasukäyttöinen turkkilainen paahtokone pyöritti rummussaan jo seuraavaa satsia guatemalalaista kahvia. Paahtimen vieressä vilisevät punaiset digitaalinumerot lämpötilan noustessa rummun sisällä. Viereisellä pöydällä muistivihko ja ajastin ovat käden ulottuvilla. Kelloa seurataan tarkasti, kuten myös paahtimen rummusta kuuluvaa popkornimaista poksumista, kun paahdossa saavutetaan ”first crack” -vaihde. Ja jälleen kurkataan ajastimeen. Kahwen valikoimassa on toistaiseksi ainoastaan tämä guatemalalainen luomu ja Reilun Kaupan kahvi paahdettuna eri paahtoasteille. Kontakteja on kuitenkin jo olemassa seuraavien kahvien hankkimista varten.

Paahtohomman valmistuttua Joel ehdotti, että mitäs jos maistelisimme hiukan kahveja. Käytännössä tämä tarkoitti kolmea eri paahtoastetta: 2/5, 3/5 sekä 4/5. En ole koskaan kieltäytynyt cuppingista, enkä sitä tehnyt tälläkään kertaa. Pöytä valmiiksi, lusikat kouraan, nenät valmiiksi ja testailemaan!

Oli jännä huomata, että kuinka samasta kahvista saadaan hyvinkin toisenlainen makuprofiili ulos parin paahtoasteen erolla. Siinä missä ”kakkospaahtoinen” oli vielä miellyttävän hedelmäinen ja kevyen hapokas, niin ”nelospaahdossa” oli hedelmistä käytännössä rippeet jäljellä ja tilalla oli tuntuvaa suklaisuutta sekä sitä tukevaa paahteisuutta. ”Kolmospaahto” yhdisti kahden edellämainitun paahdon parhaat palat yhdeksi, jopa yllättävänkin tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Joel on tehnyt kovaa työtä paahtoprofiilien hakemiseksi ja saavuttaakseen miellyttävän lopputuloksen. Kehitystyö jatkuu edelleen, samalla kun hän valmistautuu pikkuhiljaa hankkimaan kahvinäytteitä muistakin alkuperämaista. Tarkoitus on ottaa valikoimaan muidenkin alkuperämaiden kahvia läpinäkyvyyttä korostaen. Ja jos kahvi on luomutuotettua ja Reilu Kauppa -tuote, niin aina parempi.

Kaiken paahtamis- ja maistelemishomman keskellä keskustelimme paahtimon toiminnasta ja Joelin historiasta kahvin parissa. Paahtotyöhön ja paahtimohommiin opin hän on saanut Pirkanmaan Paahtimon kahviasiantuntijalta Pekka Heinoselta ja kuten aiemmin jo mainitsin, niin Joel toimi baristana Kahvila Taikapavussa Tampereen keskustassa. Kahwe ei toistaiseksi toimi vielä viitenä päivänä viikossa, vaan paahtotyötä Hatanpäällä tehdään kahtena päivänä: torstaisin ja perjantaisin. Perjantaisin ovat ovet auki myös pop-up -myymälään paahtimon yhteydessä. Samalla Joel kuitenkin vakuutti, että henkisesti ja internetin välityksellä töitä tehdään kyllä 24/7.

Pienenä bonuksena tälle reissulle pääsin itsekin osallistumaan tuotekehitykseen ja paahtoprosessiin antamalla Joelille ajat ja lämpötilat, kuinka tahtoisin kahvini paahdettavan. Näitä noudattaen Joel paahtoi pienen erän (muistaakseni hiukan alle kilon verran) vaaleapaahtoista guatemalalaista kahvia, jossa oli ainakin teoriassa pieni Uuttajan leima mukana. Hitto, tuntuipa pollealta! Sain kahvia pussillisen kotiinkin, joskin huolella maisteltuani annoin Joelille palautteen, että tällä paahtoreseptillä ei kannata vielä kauhean liukuhihnamaista tuotantoa aloittaa (ei nimittäin ollut ihan nappiresepti). Ehkä palaan vielä paahtimolle hieromaan reseptini loppuun.

Kahwe on vielä täysin taipaleensa alussa. Alku kuitenkin näyttää äärimmäisen hyvälle: Joel on alusta lähtien ottanut tiukan linjan sen suhteen, että mitä tahtoo. Läpinäkyvyys, rehellisuus, avoimuus sekä laatu ovat ne aseet, joiden avulla hän kulkee eteenpäin. Reseptiikkaa on hiottu ja testattu, taitoja kartutettu ja hikeä valutettu, jotta kaikki on saatu tähän pisteeseen. Kahwen kahvia saat tilattua joko Joelilta itseltään, paahtimon verkkokaupan kautta ja sitä löytää myös muutaman jälleenmyyjän valikoimasta. Lisätietoa paahtimon omilta sivuilta ja tietty Joelilta itseltään.

Uskon, että Joelin ja Kahwen tiukka linja pitää ja laatutietoisuus säilyy. Hatunnosto jälleen yhdelle suomalaiselle kahvitarinalle!

Kahwen kotisivut
Kahwe Facebookissa
Kahwe Instagramissa

Lue lisää...

Share

Raportti: Pienpaahtimomessut, Tampere 17.-18.9.2018

Yritin tehdä oman osani ja parhaani mukaan rummutella ennakkoon Tampereella ensimmäistä kertaa järjestettäviä Pienpaahtimomessuja, jotta paikalle saataisiin mahdollisimman paljon kahvialan osaajia, alasta kiinnostuneita ja muuten vaan kahvinystäviä tai sellaiseksi tahtovia. Messut olivat huippuhyvä mahdollisuus päästä tutustumaan pienpaahtimoiden toimintaan ja tuotteisiin. Nyt kun tästä tapahtumasta on aikaa viikko, niin on hyvä tehdä pieni tiivistys messuista omasta näkökulmastani. Jutun lopussa myös kuvagalleria tapahtumasta.

17.-18.syyskuuta järjestetyt Pienpaahtimomessut valtasivat huipputilan Tampereella: Pakkahuoneen. Paikalla oli useita pienpaahtimoita ja äärimmäisen innoissani olin siitä, että paikalla oli myös paahtimoita, joita en ole esimerkiksi Helsingin kahvifestareilla koskaan tavannut. Tällaisena mainittakoon esimerkiksi Maja Coffee Roastery. Kävin kojulla juttusilla, kuulumisia vaihdettiin pitkä tovi ja samalla kädenpaiskaamisen siivittämänä sovittiin, että Uuttaja menee Majalla käymään paikan päällä, kunhan nokka sojottaa seuraavan kerran kohti Helsinkiä jutunteon merkeissä.

Toinen uusi tuttavuus oli pieni pohjanmaalainen Kaffiinon paahtimo. Iloiset kahvinaiset ottivat tiskillä hymyillen vastaan ja juttua päästiin viskomaan heti. Rupateltuani kaffiinolaisten kanssa tulin siihen tulokseen, että myös heidän toimintaansa olisi syytä esitellä enemmän. Heillä nimittäin saattaa olla hyvinkin mielenkiintoinen valtti takataskustaan. Mutta siitä lisää sitten Kaffiinon omassa jutussa tai jossain muussa artikkelissa.

Kotimaisista pienpaahtimoista oli messuilla mukana oikein maittava kattaus. Isoimpina edustajina paikalla olivat Kaffa Roastery, Mokkamestarit, Pirkanmaan Paahtimo, Lehmus Roastery sekä Paahtimo Papu. Hieno nähdä, että isommatkin pienpaahtimot ovat mielellään lähdössä edustusreissuille pienempien sekaan tuomaan kahvikulttuuria ja paremman kahvin ilosanomaa esille. Paahtimoiden lisäksi paikalla oli myös raakakahvin toimittajaa sekä paahtimoille näppärän kokoista testipaahdinta valmistava Ikawa. Pakkahuoneen lava oli varattu cuppingeja eli kahvinmaisteluja, keskustelupaneelia sekä paahtimoiden omia esityksiä varten.

Erittäin hyvänä ideana messuille oli toteutettu Coffee Corner, jonka tarjonta kuului sisäänpääsyyn oikeuttavan rannekkeen hintaan. Coffee Cornerissa baristat valmistelivat maisteltavaksi espressoja 19 eri vaihtoehdon joukosta. Sen kuin astelit tiskille ja ilmoitit, että mikä kiinnostaisi ja tuossa tuokiossa sait nenäsi eteen espressokupillisen uutta maisteltavaa. Jos joku kävi maistelemassa yhtenä päivänä kaikki vaihtoehdot, ilmoittautukoon samantien, niin palkitsen sinut ruhtinaallisesti (paitsi jos sait vatsahaavan tai valvoit koko loppuviikon). 19 eri espressovaihtoehtoa olivat siis paikalle tulleiden pienpaahtimoiden tuotevalikoimista.

Koska messut olivat avoinna maanantaina klo 12-18 ja tiistaina 10-16, niin ruuhkia ei päässyt missään vaiheessa syntymään. Ihmisiä oli varsinkin maanantaina oikein sopivantuntuinen määrä ja kun haastattelin/jututin paikalle saapuneita näytteillepanijoita, niin ilmeisen tyytyväisiä olivat hekin siihen, että kaiken aikaa ei ollut kauheaa kiirettä ja että asiakkaiden ja kiinnostuneiden kanssa oli hyvin aikaa käydä keskustelua ja esitellä tuotteita ja kertoa oman yrityksen toiminnasta. Tiistai oli selkeästi hiljaisempi päivä. Mutta positiivisuuden kautta: ei tarvinnut kyynärpäiden kanssa töniä että pääsi eteenpäin.

Tarttui sitä messuilta hiukan kotiinviemisiäkin, joita esittelen taas tuonnempana omissa artikkeleissaan. Kahviharrastajana ja -intoilijana sanoisin, että messu oli erittäin hyvin toteutettu ja lopulta hyvinkin onnistunut. Järjestämisen ajankohdasta voi olla montaa mieltä ja monia taisi lipun hintakin vähän nakertaa, mutta ottaen huomioon, että kyseessä oli ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma ja että ajankohta oli tämä, koska muita kahden peräkkäisen vapaan päivän jaksoja ei ollut tarjolla, niin onnistumisprosentti oli kyllä huomattavan paljon lähempänä sataa kuin viittäkymmentä.

Rivien välistä olin tulkitsevinani, että vuoden päästä messuillaan taas. Tältä vuodelta järjestäjä toivoi mahdollisimman paljon kaikenlaista palautetta, jotta seuraavat messut olisivat paljon paremmat. Kehitystä on tapahduttava ja virheistä on otettava opiksi. Moni kävijä vertasi Pienpaahtimomessuja Helsinki Coffee Festivaliin ja he olivat ilmeisen pettyneitä Tampereen messuihin. Mittakaava oli kuulemma liian vaatimaton ja tarjontaa ei ollut riittävästi. Kuinka minä itse näen tämän asian, eli kaksi tällaista suurempaa kahvitapahtumaa?

Mielestäni näitä kahta tapahtumaa ei tulisi edes vertailla keskenään. Tai missään nimessä niitä ei ainakaan pitäisi asettaa vihollisiksi toisilleen vaan ennemminkin päinvastoin. Siinä, missä Helsinki Coffee Festivalilla pääosassa ovat SCA Finlandin masinoimat baristakilpailut ja vastaavat, oli Tampereella keskiössä nimenomaan pienpaahtimot ja paahtimoyrittäjät. Se on täysin selvä homma, että barista on melko aseeton ilman pienpaahtimoiden laadukasta kahvia ja vastavuoroisesti pienpaahtimot tarvitsevat taitavia baristoja levittämään kahvin ilosanomaa ja valmistamaan herkullisia kahviannoksia juuri niistä heidän tuotteistaan. Nämä kaksi tapahtumaa tulisi mielestäni nähdä toisiaan tukevina. Eikä näiden tapahtumien ohjelmasisältöä tulisi sotkea keskenään, vaan pitää selkeä kontrasti niiden välillä. Helsingissä mennään baristatouhut edellä ja Tampereella valokeilassa ovat paahtimot ja muut kahvialan yrittäjät. Tällä tavalla saadaan sana paremmasta kahvista ja sen mahdollisuuksista tehokkaammin leviämään ja kukaties jonain kauniina päivänä Suomessa ylpeillään sillä, että emme enää juo eniten kahvia maailmassa, mutta juomme maailman parasta kahvia. Pienpaahtimoiden esiinmarssilla se on mahdollista. Nyt vain tarvitaan viestinviejiä, promoottoreita ja tapahtumia, joiden kautta sana leviää. Puskaradio on yllättävän tehokas väline, mutta se vain vaatii hiukan huippukahvia koneeseen toimiakseen.

Omasta puolestani hatunnosto ja suurensuuri kiitos järjestäjille: FKS-Tapahtumat Oy sekä yhteistyössä toimineet pienpaahtimot. Mahtava tapahtuma ja seuraava tulee olemaan varmasti vieläkin parempi! Kiitokset myös paikallaolijoille; niin näytteilleasettajille kuin messukävijöillekin.

Alla vielä kuvagalleria messuilta.

  Lue lisää...

Share

Aeropressillä Kalevan Kaski / Pirkanmaan Paahtimo

Tiesittekös, että Elias Lönnrot keräsi kansalliseepoksemme Kalevalan runoja kahvin toivossa? Laukon kartanon silloinen emäntä, kansanrunouteen hurahtanut Eva Törngren lupasi Lönnrotille kupillisen kahvia jokaisesta kerätystä runosta. Näin myöhemmin valmistui Kalevala. Ja Kalevalasta johtaa nimensä myös Tampereen kaupunginosa Kaleva, joka liittyykin taas suoraan tähän maistelussa olleeseen kahvitapaukseen. Tarina Lönnrotista on muuten otettu suoraan kahvipakkauksen takaetiketistä. Kalevan Kaski on saatu paahtimolta yhteistyön merkeissä.

Pirkanmaan Paahtimon kaupunginosakahvien sarjan tuotteista Uuttajalla oli jo maistossa Pyynikin Humina ja nyt oli vuorossa Kalevan Kaski (sarjan muut kahvit ovat nimeltään Tammelan Voima sekä Pispalan Nousut). Aivan kaskenmustaa paahtoa tämä ei ole, mutta esimerkiksi edellämainittua Pyynikin Huminaa hiukan tummempi kuitenkin. Kalevan Kaski on brasilialaisen Daterran tilan Sunrise-kahvia. Kahvi kasvaa 1150 metrin korkeudessa ja Pirkanmaan Paahtimo paahtaa kahvin 3½ / 5 -paahtoasteelle.

Papujen tuoksu oli hivenen paahteinen, mutta runsaan tummasuklainen. Kenties paahteisuudesta johtuen tuoksussa oli myös pienoinen tupakkaisuus tai savuisuus, joka toi mielenkiintoisen kontrastin suklaisuudelle. Jauhettuna suklaisuus sai reippaasti lisää tuhtiutta. Myös savuisuus vahvistui ja näiden rinnalle tuli mukaan pieni makeus sekä vaniljaisuus.

Aeropress on viime aikoina ollut taas sen verran kovaa valuuttaa kahvinvalmistuksessa kotona, että päätin ottaa tuubin tähänkin maisteluun mukaan valmistusvälineeksi. Reseptinä (rakkauden lisäksi) 16 grammaa suodatinkarkeutta hienommaksi jauhettua kahvia ja 230 grammaa 90-asteista vettä. Veden lisäys niin, että ensin 100 grammaa ja siihen päälle pieni sekoitus lusikalla. Sitten loput vedet hissukseen, suodatinosa tuubiin kiinni, kääntö kupin kanssa ja painallus. Painaessa huomasin, että voimaa joutui käyttämään turhan paljon, eli jauhatus oli mennyt turhan hienoksi.

Eipä pieni moka jauhatuskarkeuden kanssa mitään katastrofaalista saanut aikaiseksi. Tein uusintajauhatuksen vertailun vuoksi ja makuhavainnot olivat kuitenkin hyvin samanlaiset. Maussa aivan ylivoimaisena hallitsijana oli tumma suklaa. Suutuntuma oli hassun pyöreä ja tuhti ja yhdistettynä matalahappoiseen ja pehmeään kokonaisuuteen kupissa oli suht kiva ”yleiskahvi”. Jälkimaussa nousi esiin pieni paahteisuus, joka kuitenkin kävi kivasti yhteen suklaisuuden kanssa.

Ehkä Aeropress ei kuitenkaan ollut Kalevan Kaskelle se kaikkein eduksi olevin valmistusmenetelmä. Papuja jäi vielä sen verran, että loput laitan kokeiluun V60-manuaalisuodattimen ja mutteripannun kautta. Kuten aiemmin jo totesin, niin tässä on kivoilla ominaisuuksilla ryyditetty hyvä yleiskahvi, jota voi huoletta tarjoilla kenelle tahansa. Pehmeys ja pyöreys ovat varmasti monelle mieleen, etenkin kun kahvi ei hapokkuudella rehvastele.

  Lue lisää...

Share

Aeropressillä Pyynikin Humina / Pirkanmaan Paahtimo

Oli synkkä ja myrskyinen yö, kun….noniin, leikki sikseen. Se oli ihan nätti ja tavallinen arkipäivä, kun Pirkanmaan Paahtimon Pekka laittoi viestiä ja kyseli, että mihinkäs osoitteeseen Uuttajalle saisi kahvia postittaa. Annoin osoitteen ja jäin odottelemaan paketin saapumista. Parin päivän päästä tulikin tekstari-ilmoitus, että pakettini olisi lähi-Ärrällä noudettavissa. Paketissa kaksi pussillista kahvipapuja, joista nyt Aeropress-maistelussa ensimmäinen. Kahvit on saatu yhteistyön merkeissä.

Otin ensin suurennuslasin alle Pyynikin Humina -nimisen kahvin. Olin aiemmin jo huomannut, että Pirkanmaan Paahtimo lanseerasi kaupunginosakahvien sarjan, joihin molemmat näistä saamistani kahveistakin kuuluivat. Pyynikin Humina on ruandalaista Nyamasheke PB -kahvia, paahtoasteeltaan keskipaahtoinen (Pirkanmaan Paahtimon asteikon mukaan 3/5), prosessoinniltaan mallia washed ja lajikkeeltaan Red Bourbon Peaberryä. Kahvi kasvaa 2000 metrin korkeudessa Nyamasheken pientilojen alueilla. Pakkauksen takaetiketissä on pieni tarinanpoikanen Pyynikistä ja siellä järjestetystä Pyynikinajosta. Koko tarinaa en tässä kerro (ja jos kuvasta ette pysty lukemaan, niin käykää hakemassa jälleenmyyjiltä tai tehtaanmyymälästä oma pussinne).

Nämä Peaberry-kahvit on aina suhteellisen helppoja tunnistettavia papujen ulkonäön perusteella. Pavut ovat pieniä ja pyöreänmallisia, suhteellisen pienikokoisia ja kovantuntuisia. Tuoksu oli kirpsakan marjainen ja samalla hennon kukkainen. Jauhettuna taas tuoksu oli jo runsaan marjainen ja tuhti. Marjaisuudesta erottui eniten mansikka sekä herukka.

Valmistusmenetelmän suhteen jouduin jo lähes tulkoon vetämään pitkää tikkua, kun en osannut päättää että millä kahvin valmistaisin. Yleensä näissä tilanteissa on vaan parempi tarttua tuubiin, eli Aeropressiin. Näin myös tein, Valmistus reseptillä: 16 grammaa hieman suodatinkarkeuksista hienompaa kahvia ja 92-asteista vettä lisättynä ensin 110 grammaa, jonka jälkeen sekoitin lusikalla kolmesti. Sitten lisäsin vettä 230 grammaan asti ja annoin kahvin uuttua 20 sekuntia. Tämän jälkeen Aeropressin kääntö kupin päälle ja 25 sekunnin painalluksella kahvi kupposeen.

Pyynikin Huminan makua dominoivat punaiset marjat. Pintaan nousevat herukka sekä mansikka. Jostain niiden takaa esiin nousi pieni Earl Grey -teemäisyys makunystyröille. Kahvissa oli myös makeutta, vaan ei hapokkuutta. Suutuntuma oli melko ohuehko, sellaisen perinteisen teemäinen. Mielestäni marjaisuus ja tällainen ohuehko suutuntuma ovat älyttömän hyvä yhdistelmä.

Löin tässä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: tein ruuan päälle jälkiruokakahvin ja samalla dokumentoin kahvin valmistuksen ja maistelun blogia varten. Ja täytyy kyllä sanoa, että jälkiruokakahvina Rwanda Nyamasheke PB oli kertakaikkisen paikallaan. Myös tuhti marjaisuus oli mieleeni, kuten myös matalahappoisuus. Hyvinkin suunmukainen kahvi minulle. Mieleeni tuli maistelua tehdessä, että taidan vielä osan pavuista jauhaa ja valmistella pressopannullakin. Voisin nimittäin hyvinkin kuvitella, että hiukan rasvaisempi ja tuhdimpi body tekisi tälle melkoisen eetvarttia. Olisiko se sitten vaikka aamukahviversio? Pyynikin Huminaa heti hankintaan, jos yhtään olet punamarjaisten kahvien perään.

Lue lisää...

Share

1 2 3 4