Posts Tagged ‘makuympyrä’

Chemexillä Ethiopia Biftu Gudina / Maja Coffee Roastery

Tampereen Pienpaahtimomessujen yksi yllättävimmistä näytteilleasettajista mielestäni oli Maja Coffee Roastery. Tämä helsinkiläinen pienpaahtimo on harvoin sattunut samoihin tilaisuuksiin, joissa itse olen paikalla käynyt. Ja kun paahtimon oma sijaintikin on Helsingissä hiukan syrjäinen, niin ei ole tullut sinnekään vielä juttukeikoilla eksyttyä. Kahvipussista kauppaa käydessä sovittiin, että Uuttaja tulee Majalla vielä käväisemään, kunhan kengänkärjet jälleen Helsinkiä kohti osoittavat.

Lue lisää...
Share

V60:llä Guatemala La Ceiba / Röststätte

On aika maistella jälleen yksi tuliaiskahvi kesäiseltä Berliinin reissulta. Tällä kertaa vuorossa reissun kolmas kahvilakohteemme ja sieltä hankittu kahvipussillinen. Paahtimo oli siis Röststätte ja käynnistämme kyseisen paahtimon kahvilassa voitte lukaista täältä.

Mukaani tarttui pussillinen vaaleapaahtoista guatemalalaista La Ceiba -kahvia. Kahvi tulee Guatemalan varmasti maineikkaimmalta kahvialueelta Huehuetenangosta. Sen kasvukorkeus on 1350 metriä merenpinnan yläpuolella, lajikkeiltaan se on Caturraa sekä Typicaa ja prosessoinniltaan pestyä, eli märkäprosessoitua. Tämä pussillinen on poimittu ja paahdettu tammikuun – huhtikuun sadosta. La Ceiban nimi tulee muuten Guatemalan kansallispuusta. Varhaisille maya-kansoille ceibapuu symboloi maan ja taivaan yhteyttä.

Ensimmäiset tuoksumuistiinpanot olivat sitruunaruoho, makeat marjat ja niistä tehty mehu. Jotenkin nämä pavuista tulleet tuoksut saivat minut odottamaan ”ohutta ja kirkasta” tuutuntumaa ja hapokasta kupillista. Jauhettuani kahvin hieman suodatinkarkeutta karkeammaksi V60-suppilolla valmistamista varten tuoksusta tuli huomattavan paljon mehukkaampi, marjaisampi ja mehumaisempi. Tuoksusta nousivat esiin punaiset marjat sekä pieni raakasuklaan aromi. Pavuissa tuoksunut sitruunaruoho otti ja katosi jonnekin.

Valmistelin maisteluun pari kupillista eli yhteensä viisi desiä. Valmistus tapahtui suhteella 32 grammaa kahvia ja 500 grammaa 90-92 asteista vettä. Ensin lisäsin vettä purujen sekaan 100 grammaa, jotta blooming lähtee käyntiin. 30 sekunnin bloomingin jälkeen (en sekoittanut bloomingin aikana) loput vedet lisäilin vähän kerrassaan niin, etteivät purut suppilossa päässeet kuivamaan missään vaiheessa. Lopullinen uuttoaika oli aika tarkalleen 4:30 minuuttia.

La Ceiban maku ei ollut ollenkaan niin mehumainen tai marjainen kuin mitä tuoksu antoi kokoajan odottaa. Maut taittuivat enemmän suklaan puoleen, vaikka ensipuraisussa aivan pieni punaisten marjojen vivahde olikin. Myös hapokkuus oli hyvin marjainen, lähinnä varmasti punaherukkamaista. Pitkään suussa pyörivässä jälkimaussa valtaa piti suklaisuus. Huomattavaa kahvissa oli sen lähes kermainen suutuntuma. Aivan uskomattoman pehmeän tuntuinen.

La Ceiba oli kertakaikkisen hämmentävä kokemus. Tuoksut ja maut eivät juuri kohdanneet ja tuntuikin, että testissä olisi rinnakkain kaksi täysin eri kahvia. Täysin puun takaa minuun iski sen hullun kermainen suutuntuma. Suutuntuman huikeudesta huolimatta tämä kahvi ei ollut mikään järin eeppinen kokemus kahviseikkailujeni saralla, eikä missään nimessä kuulu Huehuetenangon alueen parhaimmistoon (tältä alueelta on ollut useampikin kahvi blogissa maistossa). Tokihan paahtotyö on voinut mennä hivenen pieleen tai sitten odotukseni olivat jälleen aivan liian korkealla tai jopa epärealistiset. Silti antaisin kahville arvosanaksi vahvan kahdeksan ja pistän nimen korvan taakse, jotta mahdollisuuden tullessa vastaan maistelen tätä uudelleen.

Lue lisää...

Share

Lappeenrannan kettuterveiset

Se oli ihan tavallinen arkipäivä. Yhtäkkiä puhelimeni kilahti viestin saapumisen merkiksi. Vapaasti muotoiltuna viesti kuului näin: ”Möröööö! Olis kahvia. Hotsittaisko?”. Lähettäjänä Arttu Lappeenrannasta, eli tietenkin Lehmus Roasteryltä. Vastasin vapaasti muotoiltuna näin: ”No, jos mä tän kerran suostun. En mä yleensä oo tällaiseen….”. Ja pyh! Tottakai minä halusin tutustua että mitä sieltä olisi tulossa! Olin kyllä kuullut jo ennakkoon huhua, että ympäri Suomen on liikkeellä ollut huomattavan paljon kettuja.

Ja niinhän siinä lopulta kävi, että kolmen ketun kopla löysi tiensä myös Uuttajan kahvipisteelle. Kahvit on saatu maisteluun yhteistyön merkeissä, kiitos Arttu ja muut lehmuslaiset! Hetkeen ei pääsisi sumppi loppumaan.

Tosiaan, paketti sisälsi kolmea eri kettukahvia, pussillisen kutakin. Sekä se ”perinteisin” Kettu-kahvi että tummapaahtoinen Kettu tulivat papuina ja uutuus-Kettu valmiiksi suodatinkarkeudelle jauhettuna. Alla tarkempi esittely sekä tuoksu- että makuanalyysit kustakin kahvista. Kerrottakoon kuitenkin ensin, että kaikkien Kettu-kahvien pohjana on sama brasilialaisen Fazenda I.P. -kahvitilan natural-prosessoitu Yellow Bourbon Arabica -kahvi, jonka kasvukorkeus on 950-1200 metriä merenpinnan yläpuolella. Tila sijaitsee maineikkaalla Minas Gerais:n alueella.

Aloitetaan siitä ensimmäisestä/alkuperäisestä Kettu-kahvista. Tiesittekös muuten, että etiketissä keikailevan ketun taakse jäävä kuusi todellakin on olemassa? Eli se ei ole ihan mikä tahansa käkkärähavupuu siinä! Lehmuslaiset voivat kertoa tästä varmasti itse lisää. Tämä Kettu-kahvi oli keskipaahtoista eli numeroilla ilmoitettuna klassinen 3/5. Tuoksu oli pehmeä ja niin selkeän pähkinäsuklainen, että Fazerin ja Maraboun levytekeleetkään eivät ole niin pähkinäsuklaisia. Samalla tuoksu oli kuitenkin runsas ja jopa tuhti.

Edellä esitellyn tummapaahtoinen sisar oli paahtoasteeltaan pykälän verran tummempi, eli 4/5. Tuoksu oli tottakai hivenen paahteisempi. Suklaisuus oli tuoksussa edellistä Kettua voimakkaampi ja kokonaisuudesta oli tullut makeampi. Ehkä hiukan jotain paahdetun sokerin kaltaista.

Sitten uutuustapaus: Mauste-Kettu. Yellow Bourbon -kahvi on saanut seurakseen pussiin guatemalalaista kardemummaa sekä srilankalaista Ceylon-kanelia. Eli ihan aitoja oikeita mausteita eikä suinkaan mitään laboratoriokehitteisiä höpöhöpöesansseja. Jo ensinuuhkaisulla oli tuoksun tuoma mielikuva selkeä: pullakahvithan ne siellä tuoksuivat! Ja pullakahvithan tuoksuvat aina hyvälle. Mausteista kardemumma tuoksuu selkeästi voimakkaammin ja kanelin tuoksu ikäänkuin viimeistelee suklaisen ja pähkinäisen kahvin pehmeän aromin. Mauste-Kettu on näistä kahveista vaalein: paahtoaste on 2,5/5. En ole maustettujen kahvien ylin ystävä, mutta tapanani ei kuitenkaan ole sylkeä kuppiin. Tilaisuuden tullen saatan hyvinkin maistaa kupin tai kaksi. Varsinkin, jos mausteet ovat ihan ehtaa tavaraa.

Koska paahtoasteita oli nyt kaikkiaan kolmea eri, mutta kauhean monella välineellä en tahtonut alkaa kahveja valmistelemaan tätä maistelua varten, niin päädyin parhaaseen mahdolliseen vaihtoehtoon, eli Aeropressiin! Sillä kuitenkin onnistuvat äärimmäisen hyvin sekä vaaleammat että myös tummat paahdot. Resepti oli kaikille kahveille sama: 17 grammaa noin suodatinkarkeuksista kahvia ja 230 grammaa 85-asteista vettä. Inverted-metodi, kahvit esilämmitettyyn Aeropressiin, perään suunnilleen puolet vedestä ja huolellinen sekoitus. Tämän jälkeen loput vedet, suodatinpaperin esikastelu ja tulppa päälle. Varsinaista erillistä uuttoaikaa ei ollut, vaan tästä käänsin koko komeuden lasin päälle ja painoin 30 sekunnissa tuubin tyhjäksi kuppiin.

Keskipaahtoisen Ketun mausta päällimmäisinä erottuivat kevyt pähkinäisyys sekä suklaisuus, joka voimistui jälkimakua kohti mentäessä. Aivan kuin maussa olisi ollut seassa hitunen taateliakin. Todella pehmeä ja toisaalta jopa huomaamattoman kevyt suutuntuma iski mieleeni epäilyksen, että olisiko kahvia pitänyt sittenkin olla enemmän suhteessa veteen. Tämä jäi häiritsemään siinä määrin, että tein santsikupillisen vahvemmalla suhteella ja oikein aavistelin: kokemus oli vieläkin parempi santsikupillisen kanssa. Suutuntuma oli kyllä todella muikeanhuikean pehmeä. Jäähtyneen kahvin maussa pähkinäisyys oli hyvin voimakkaasti esillä ja suklaisuus hiipui jonnekin taustalle.

Tummapaahtoinen Kettu oli selkeästi tuhdein, niin kokonaisuudeltaan kuin myös suutuntumaltaan. Lisäksi se oli kolmikosta suklaisin ja makein. Paahteisuus maistui alusta asti, mutta ei häiritsevässä määrin. Se toi mukavan terävää särmää muuten pehmeään kokonaisuuteen. Aeropress-versiota maistellessa tulee mieleen, että tämä olisi testattava vielä sifonillakin jossain vaiheessa, miksei myös pressopannulla. Nokipannukahviksi tämä on taatusti erinomainen!

Mauste-Kettu oli makunsa puolesta lähellä keskitummaa Kettua, toki sellaisella reilulla kaneli- ja kardemummatwistillä ryyditettynä. Mausteita oli lisätty sopivalla kouralla eikä kumpikaan mausteista ottanut kokonaisuudessa dominoivaa roolia. Pehmeys säilyi kokonaisuudessa erinomaisesti ja suutuntumakin oli oikein kivasti kohdillaan. Pullakahvivibat olivat yhä päällä ja ehkä kahvi tavallaan saikin aikaan sen, että aloin himoitsemaan hiukan jotain korvapuustin tapaista suuhunpantavaa kahville seuraksi. Oikein hauska tuttavuus tämäkin Kettu.

Pehmeästä kettukolmikosta oli kyse. Erinomainen kahvilaatu eri paahtoasteilla voi tuoda nenän eteen hyvinkin erilaisia elämyksiä. Puhumattakaan siitä, että jos/kun sekaan annostellaan sopivasti jotain maustetta tuomaan omaa lisäänsä. Tällaisen tuoteperheen kautta mielestäni kenen tahansa olisi äärimmäisen helppo lähteä tutustumaan paremman kahvin maailmaan. Kettu-kahvit olivat kuitenkin todella pehmeitä, mutkattomia, hyvin tutun ja turvallisen makuisia ilman mitään pirskahtelevia ilotulituksia maku- tai tuoksupuolella. Pitäisin mitä tahansa näistä erinomaisena lahjavinkkinä esimerkiksi pukinkonttiin. Mutta pitäkää huoli, että ette laita pakettiin vanhaa kahvia, vaan niin tuoretta kuin suinkin mahdollista. Menee välipäivien herkuttelut sitten kivemmin, kun on viimeisen päälle kunnon sumppia, jolla sulatella ähkyä ja huuhdella suklaakonvehteja kurkusta alas.

Vielä kiitokset Lappeenrantaan ja terveiset, että täällä pidetään ketuista kyllä hyvää huolta!

Lue lisää...

Share

Syntymäpäiväjuhlaa, yhteistyötä sekä alennuskoodia

Tämä on hieno päivä! Oma rakas pikkuinen kahvi- ja teeblogiprojektini Uuttaja saavuttaa ihastuttavan kolmen vuoden iän. Huhhuh, voin kertoa että on melkoisen hyvä fiilis! Meinaa allekirjoittanut vähän jopa herkistyäkin kun miettii kaikkia kolmea koettua vuotta, kaikkia ihmisiä joihin olen tätä kautta saanut tutustua sekä kaikkia niitä upeita tuotteita, joiden kanssa olen saanut maistelua ja harrastelua tehdä. Kiitos myös teille, arvon lukijat, tukijat, yhteistyökumppanit, kaverit, kiinnostuneet ja vasta kiinnostumassa olevat! Ilman teitä tuskin olis tätäkään.

Viimeinen vuosi on blogin parissa ollut todella haasteellinen, kun arki on täyttynyt aikalailla kaikesta mahdollisesta. Välillä oli otettava jalka tyystin pois kaasulta ja keskityttävä siihen, että jaksaisi palata blogihomman äärelle uudella innolla ja virtaa täynnä. Mutta se kannatti! Tuli vedettyä henkeä oikein kunnolla ja ideoitua paljon uutta. Mieli ja keho paranee pikkuhiljaa ja samalla pyrin kehittämään pienin askelin blogia eteenpäin.

Loppuvuosi 2018 mennään vielä hyvin totutulla kuviolla sisällön suhteen, mutta kunhan vuosi vaihtuu, niin sekoitetaan hiukan pakkaa. Olen jo aiemmin saanut tehdä yhteistyötä Slurp:n kanssa ja tähän palaamme jälleen! Vuoden alusta Uuttajalle tipahtelee Slurp-kahvit postiluukusta ja ne päätyvät maistelun/cuppingin kautta myös blogiin. Slurp on muuttunut ja kasvanut paljon siitä, kun viimeksi teimme yhteistyötä ja onkin hienoa päästä esimerkiksi näpräilemään uudistuneita pakkauksia yms. Odotan aivan älyttömästi että saadaan homma käyntiin. Suuri kiitos Slurpille halukkuudesta yhteistyöhön! Erinomainen kahvi kuuluu kaikille ja siitähän Slurpissakin on kyse. Edellisen yhteistyön tiimoilta kirjoittamani artikkelin ja Slurp-esittelyn voi lukea täältä.

Eivätkä ne hyvät uutiset vielä tähän päättyneet. Osalliseksi tästä Slurp-huikeudesta pääsette myös te, arvon lukijat ja rakkaat kahvinarkit ja -hiiret! Kun teette nyt Slurp-kahvitilauksen ja käytätte alla olevan koodin tilauksen yhteydessä, niin saatte ensimmäisen kuun hinnasta pikkuisen alennusta.

Alennukseen käytettävä koodi:    uuttaja

Mikäli tuntuu, että ette itse ole kahvitilauksen kohderyhmää, niin miettikääs, että olisiko lähipiirissä kenties joku joka osaisi arvostaa erinomaista kahvia lahjana? Koodi toimii nimittäin myös lahjatilaukseen. Eli piristäs vaikka vanhan isäukkosi, inttikaverisi, tyttöystäväsi tai vaikka äidinkielen opettajasi päivää ja pistä kahvitilaus sisään! Koodin voimassaolo alkaa välittömästi. Tässäpä upea lahjaidea pukinkonttiinkin!

Vielä kerran suuri kiitos niin Slurp:lle kuin myös teille kaikille muillekin, jotka kuljette Uuttajan mukana matkaa kohti parempia kahvi- ja tee-elämyksiä! Toivottavasti olette viihtyneet blogin ja juttujen parissa ja tahdotte kulkea mukana jatkossakin. Olen erittäin otettu kaikesta saamastani palautteesta! Ja törmäillään naamatusten jatkossakin! Teitä kaikkia on ollut upea tavata paahtimoilla, tapahtumissa, kahviloissa ja muutenkin mukavissa merkeissä! Lue lisää...

Share

Aeropressillä Costa Rica Los Acuna / The Barn

The Barn -paahtimon tuotteista ostin mukaani tumman costaricalaisen Los Acunan. The Barn oli Berliinin reissumme yksi ehdottomista kohokohdista ja valikoimasta olikin lopulta melko vaikeaa valita yksi pussillinen (käyntikokemuksen voit lukea täältä). Valikoimaa oli vaikka kuinka paljon, mutta tiesin, että kotona olisi pian mahdollisuus espressojen valmistamiselle ja tästä samasta kahvilasta tulin vielä ostaneeksi käsimyllynkin espressoja varten.

Los Acuna oli siis espressopaahtoinen. Se tulee Costa Ricasta Chirripon alueelta reilun 1800 metrin korkeudesta. Prosessoinniltaan kahvi on Black Honey ja lajikkeiltaan Red Catuai sekä Caturra. Black Honey -prosessissa kahvipavun ympärille jätetään reilusti hedelmälihaa ja papuja kuivataan pitkänkin aikaa varjossa tai suojan alla. Tämä tuo kahviin runsaasti täyteläisyyttä bodyyn.

Ennen jauhamista tuoksusta erottuivat selkeästi kuivatun omenan ja rusinoiden aromit. Myös hienoinen maltainen tuoksu oli löydettävissä. Kokonaisuus oli varsin makea ja täyteläinen. Jauhetusta kahvista alkoi nousta esiin paahteisempi meininki ja makeus otti hurjan askeleen voimakkaampaan suuntaan. Melkein kuin paahdettuja karkkeja tuoksuttelisi. Omenaisuus vahvistui myös ja se toi mukanaan hapokkaampaa särmää aromeihin.

Vaikka kyseessä olikin espressopaahtoinen kahvi, niin en tahtonut alkaa tätä maistelua tekemään espresson kautta. Valitsin menetelmäksi Aeropressin, jota The Barnin huippuystävällinen barista minulle suositteli tälle kahville. En valitettavasti muista tämän naisen nimeä, mutta hän oli kyllä varmasti yksi palvelualttiimmista ja ystävällisimmistä ihmisistä, joita olen kuunaan tavannut. Hän kertoi ummet ja lammet, esitteli tuotteita ja tiesi niistä valtavasti. Lisäksi hän loihti upeat juotavat paikanpäällä!

Ja takaisin asiaan. Aeropress-valmistaminen tapahtui seuraavanlaisella reseptiikalla: 16 grammaa suodatinkarkeutta hienompaa Los Acunaa, 230 grammaa 90-asteista vettä kahdessa osassa kaadettuna. Ensin puolet vedestä kahvin sekaan, muutama sekoitus tikulla ja loput vedet perään. Sitten esikasteltu suodatin korkkeineen päälle ja minuutin mittainen uutto. Lasi päälle, koko komeus ympäri ja herkkua lasiin 30 sekunnin painalluksella.

Ensihörppy toi esiin hapokkaat omenat ja varsinkin jälkimaussa erottuvan hurjan makeuden. Hapokkuus tuntui poskien sisäpinnoilla. Tämä ei varmasti ole pehmeiden ja matalahappoisten kahvien ystävien ykkösvaihtoehto. Suutuntuma toi mieleen mustan teen. Body oli erittäin täyteläinen ja maut selkeät.

Tämä costaricalainen oli erittäin helppo ja mutkaton juotava, varsinkin jos on tottunut hapokkaampiin kahveihin. Omenaisuus ja makeus toimivat hyvin yhteen ja koko komeuden viimeistelee ohut, mutta täyteläinen suutuntuma ja body. Loput pavut päätyvät takuuvarmasti La Pavoni -tarkoituksiin ja espressoiksi. Jos tuntuu, ettei espressohommat vielä luonnistu, niin tiedänpä ainakin, että Aeropressillä saa takuuvarmasti erittäin hyviä kupillisia helposti.

  Lue lisää...

Share

1 2 3 23