Posts Tagged ‘haudutus’

Pu’er-tee: 2014 Gentle Home / Puermies

Sain yhteydenoton Puermieheltä. Hän kyseli halukkuuttani ottaa muutamaa eri teetä maisteluun. Puermies oli minulle jo entuudestaan tuttu kaveri ja hänen toiminnastaan onkin tulossa blogiin oma artikkeli, joten käsitellään häntä sitten enemmän. Pureudutaan tässä tekstissä nyt tähän teehen, jonka olen häneltä yhteistyön merkeissä maistelua varten saanut.

Lue lisää...
Share

Uuttajan viimeisimmät välinehankinnat

Uusilla leluilla on aina kiva leikkiä. Tai ei niillä tarvitse välttämättä leikkiä, niillä voi tehdä myös vaikka kahvia ja teetä.

Kahvi- ja teeharrastaminen, kuten moni muukin harrastus, on monille välineurheilua. Kahvihommissa eniten irti saa jauhamalla pavut kahvimyllyllä itse juuri ennen valmistamista ja teen makuun pääsee parhaiden juuri sillä tietynlaisella haudutuspannulla. Tiedätte tämän? Ja joskus kaluste- tai välinehankintoja perustelee vain yksinkertaisesti sillä, että näyttää hyvälle tai ”pakko tuollainen on saada”.

Oman välineosastoni viimeisimmät hankinnat ovat olleet jo hetken käytössä ja sitten yhtäkkiä mieleeni juolahti, että miksipäs en näitä vaikka blogissakin asti esittelisi. Aloitetaan isoimmasta.

Vihdoin kahvinurkkauksestani löytyy pour over -hommien kruunu, eli viimeisen päälle vedenkaatokannu. Olen vertaillut vaihtoehtoja ja etsinyt mieluista pitkin nettiä, mutta päätöksenteko (sekä budjetin saaminen kasaan) oli pitkä prosessi. Vihdoin kaikki naksahti kohdilleen ja tilasin itselleni Creman verkkokaupasta Fellow Stagg Pour Over Kettle -vesipannun. Pannun vetoisuus on litra, kannessa on lämpömittari ja väri on upea mattamusta. Tottakai olisin kelpuuttanut myös Stagg EKG:n, mutta Suomeen toimittavaa myyjää oli aika haasteellista löytää. Lisäksi hinta kipusi jo tuplaan tästä.

Staggia voi käyttää niin sähkö-, puu- kuin myös induktioliedellä. Tai tehdä kuten minä olen tehnyt: keitän veden erillisellä vedenkeittimellä ja kaatelen kuuman veden Staggin kitusiin, josta sitten varsinainen valmistuskaato tapahtuu. Ratkaisevina puolina Staggin valinnan suhteen olivat sen mattamusta väri, hiukan kompaktimpi koko kuin esimerkiksi Harion vastaavassa kannussa sekä kahvan muotoilu. Harion kannu ei oikein istunut käteeni siinä määrin luontevanoloisesti kuin tämä. Sitäpaitsi, eikö välillä ole mukava nähdä kahvinurkkaus tai keittiö, jossa on joku muu kannu kuin se tylsä Hario? Jos joku miettii, että onko se nyt kahvihommissa ihan älyttömän välttämätön tuo tuommoinen kastelukannu, niin koetas päästä kerran kokeilemaan ja tee vaikka vertailua: valmista ensin pour over -kahvi vedenkeittimellä ja sen jälkeen tällaisella. Yö ja päivä, you know.

Sitten siirrytään välineistössä pykälää pienempiin artikkeleihin. Olen kirjoittanut jo aiemmin artikkelin teen gongfu-haudutuksesta ja gongfu-seremoniasta. Näihin kuuluu olennaisena välineenä gaiwan. No, arvatkaas mitä…

Tadaa! Älkää antako huonojen kuvien häiritä, kaikki nämä välineet ovat huomattavan paljon kauniimpia luonnossa. Mutta ylläolevassa kuvassa on siis minun ensimmäinen gaiwanini. Se on hankittu Tampereen teemieheltä, eli Teekauppa Veiströmiltä. Vetoisuus tällä mallilla on hieman reilu puolitoista desiä. Ulkopinnan väriltään gaiwan on kahvinruskea, sisäpinnalta taasen maidonvalkoinen. Ulkopinta on savinen ja sisäpinnat ovat posliinia. Posliinipintaisia gaiwaneita pidetään helppoina ensikertalaisille, sillä ne eivät ”ime” itseensä teetä ja sen aromeja ja näin sillä onkin mahdollista valmistella teelaatuja laidasta laitaan. On enemmän itse teestä kiinni, että soveltuuko se gaiwanilla valmistettavaksi. Esimerkiksi jotkin pienilehtiset vihreät teet voivat olla hankalia tapauksia.

Tottakai gaiwan vaatii kaverikseen pari pientä lisäartikkelia. Gaiwanista harvemmin kaadellaan suoraan esimerkiksi kuppiin, vaikkei väärin sekään ole. On kuitenkin ehkä suositeltavampaa kaataa tee gaiwanista ensin erilliseen kaatimeen ja vielä mieluusti sihdin läpi, jottei teen sekaan tule lehtiä (mikä nyt ei varsinaisesti ole mikään ongelma). Tätä varten on olemassa niin sanottu teemeri, eli chahai.

Teemeri on siis kuvassa oikealla. Sen päällä on metallinen kestosihti, jonka verkko on todella tiheä. Teemereen ei siis pitäisi todellakaan päätyä kuin valmista teetä. Teemeri ja sihti on hankittu TeeMaa-teekaupasta. Samalla reissulla ja samasta paikasta on hankittu myös kaksi kappaletta lasisia pieniä teemaljoja.

Stagg syrjäytti vedenkeittimen kaikessa pour over -valmistamisessa kuten myös Aeropressillä tehdessä. Pressopannuvalmistus hoituu yhä perinteisellä vedenkeittimellä, mutta kaikki lajit, joissa tietynlaisen kaatamisen tärkeys korostuu, on Stagg aina hollilla ja käyttövalmiina. Teetä olen valmistellut edelleenkin pelkän kestosihdin tai valurautapannun avulla, mutta välillä gaiwanilla kikkailu on enemmän kuin paikallaan. Hiukan harjaannuttuani ja sopivien teelaatujen sattuessa kohdalle varmasti blogiinkin asti tulee jotain gaiwan-haudutetun teen maistelua tai vastaavaa. Gaiwanin seurana tahtoisin vielä olevan teetarjottimen, jottei kaikkien yli- ja ohivaluneiden vesien kanssa olisi niin kovaa huolta. Voisihan sitä käyttää tietysti vaikka isoja lautasia näiden alla roiskeiden estämiseksi, mutta siitähän syntyisi tiskiä (ja minä olen laiska).

Pienet päivitykset ja lisäykset välinepuolella ovat välillä ihan paikallaan. Näillä päästään taas hurjan paljon pidemmälle. Nähtäväksi jää, että mitä sitä seuraavaksi tulee hommattua tai minkä kokee niin ”älyttömän tarpeelliseksi”, että sellainen on vain yksinkertaisesti pakko saada. Lue lisää...

Share

Keltainen tee: Grandpa Special / TeeMaa

Tämän vuoden Helsinki Coffee Festivaleilla oli ilo nähdä edustamassa myös helsinkiläinen teehuone TeeMaa. Kävin rupattelemassa pitkän tovin heidän kanssaan ja samalla tulin maistaneeksi heidän savustettua keltaista teetään. Maistelu johti siihen, että ostin paketillisen tätä samaa tuotetta kotiin maisteltavaksi. Tee oli nimeltään Granpa Special. Tästä voit lukaista TeeMaasta tekemäni artikkelin.

Tämä kiinalainen keltainen tee tulee Hunanin alueelta. Keltainen tee on teelaaduista harvinaisinta ja vielä spesiaalimman tästä teestä tekee sen käsittely. Keltaisen teen lehtienhän annetaan muhia lämpimässä pari päivää ennen niiden kuivaamista. Granpa Special -teen erikoisuus on kuitenkin sen savustamisessa. Savustuksessa on käytetty vaahteran siemeniä. Tee tulee muuten TeeMaan omistajan kotikylästä, jossa vanhukset käsittelevät ja savustavat teen. Aika hieno lisä teen tarinaan. Pakkauksen etiketissä lukee muuten kiinaksi ”savustettu keltainen tee”.

Teen tuoksuttelu toi välittömästi mielleyhtymiä mustaan savustettuun teehen; Lapsang Souchongiin. Savuisuus on kuitenkin erilaista. Granpa Specialin savuisuus on makea ja terävähkö eikä lainkaan tervainen kuten Souchongissa. Silti savun aromi toi mieleen savusaunan. Tuoksussa oli myös pientä ruohoisuutta, voimakkuutta sekä edellämainittua makeutta.

Päätin valmistella teetä neljä desiä. Käytin valmistamiseen Chemexiä sen näyttävyyden vuoksi (ja tottakai siksi, että teen valmistus onnistuu siinä älyttömän nätisti). Annostelin lehtiä pari lusikallista Chemexin pohjalle ja päälle kaadoin neljä desiä 85-asteista vettä (etiketissä suositeltiin veden lämpötilaksi 80-90 -astetta). Haudutusaika oli 1,5 minuuttia. Ja kun haudutusaika oli ummessa, kaadoin itselleni sihdin läpi kupillisen. Jätin teenlehdet vielä loppuveteen ja testasin, että yliuuttuuko tee pahasti vai voiko näin tehdä ilman että teen maku siitä kärsii.

Teen väri oli kaunis vaalea keltainen. Ehkä väristä olisi tullut pidemmällä haudutusajalla vielä vähän tummempi. Tuoksusta tuli ensimmäisenä jälleen mieleen sauna. Annoin teen jäähtyä vielä hiukan ennenkuin kävin maistelemaan. Teen kermaisen pehmeä suutuntuma helli suun sisäpintoja ja reilu makeus oli kuin karkkia makunystyröille. Varsinainen maku oli melko hillitty ja mieto, joka teki kokonaisuudesta lempeän.

Entä mitä kävi sille toiselle kupilliselle? Siis sille, jonka jätin Chemexiin hautumaan jätetyistä lehdistä ensimmäisen kupillisen kaadettuani? No, seisottuaan noin viitisen minuuttia se oli ehtinyt jäähtymään aikalailla, väriä oli tullut runsaasti lisää (nyt se oli jo omenamehutiivistettä muistuttava) ja savuisuudesta oli tullut lempeän sijaan pisteliästä. Ehdoton maksimi haudutusajaksi tälle teelle on pakkauksenkin ilmoittama kaksi minuuttia.

Savustettujen asioiden ystävänä pidin Grandpa Specialista suuresti. Kermainen suutuntuma sekä runsas makeus tekivät tästä huippuhyvän jälkiruoka- tai iltateen. Sopivalla haudutusajalla valmistettu tee oli vielä erinomaista hiukan jäähtyneempänäkin eikä maussa ollut minkäänlaista kitkeryyttä tai pahoja makuja. Hankin mahdollisuuksien mukaan keltaista teetä kaappiini hyvästä syystä: ei taida olla keltaisen teen voittanutta, kun hakusessa on pehmeys ja elegantit maut?

Lue lisää...

Share

Vihreä tee: Alishan Gaba Green / Chaya

Jälleen kurkkaamme teekaapin puolelle ja kaivelemme sieltä pussillisen maisteltavaa. Chaya-yhteistyötuotteista on pari vielä maistelematta ja otetaan nyt yksi maistelematon: taiwanilainen vihreä tee nimeltä Alishan Gaba Green. Tämä(kin) tee on saatu yhteistyötarkoituksissa.

Alishan Gaba Green ei ole aivan tavallinen vihreä tee. Ennen lehtien poimintaa (tarkalleen ottaen kaksi viikkoa ennen) Gaba-teen lehdet varjostetaan, jolloin lehtien glutamiinihappojen määrä lisääntyy. Ja siinä missä teelehtiä yleensä hapetetaan, tämä tee onkin saanut typpikäsittelyn. Typpi muuttaa teen glutamiinihapot gamma-aminovoihapoiksi. Gaba-tee sisältääkin edellämainittua happoa melkoisen korkean määrän. Gamma-aminovoihappo on tärkein aivojen ja muun keskushermoston välittäjäaine, joka jarruttaa hermosolujen toimintaa. Hapon puute voi aiheuttaa ahdistuneisuutta, epileptisiä kohtauksia sekä masentuneisuutta. Tee kasvaa Taiwanin Alishan vuoristossa.

Kyseessä oli siis melkoisen ainutlaatuinen taiwanilainen tee. Teelehdet oli pyöritelty pieniksi papanamaisiksi palleroiksi, joten niiden koosta ei oikein päässyt selvyyteen ennen niiden hauduttamista. Lehtiä oli kuitenkin helppo tuoksutella. Lehdissä oli hiukan merilevämäinen aromi ja samalla hunajaista makeutta. Tuoksu oli yllättävänkin raikas, kun ottaa huomioon, että kuinka pieni pussillinen oli kyseessä (25 grammaa teetä pienessä sulkijalla varustetussa pussukkassa).

Ei muuta kuin valmistelemaan. Päätin valmistella teetä itselleni neljä desiä. Pussin etiketti ohjeisti seuraavasti: 1-2 teelusikallista lehtiä kahteen vesidesiin, 1-3 minuutin haudutus ja 90-100 -asteinen vesi. Tuo veden lämpötila kuulosti äkkiseltään aika korkealle, niin hauduttelin itse 85-asteisella vedellä. Lehtiä mittasin 3 teelusikallista ja haudutusajaksi päätin 2:30 minuuttia.

Jälleen kerran edessäni oli tee, jonka lehtien avautumista hauduksen aikana oli mahtava seurata. En sekoitellut lehtiä sen kummemmin, vaan annoin niiden kellua ja liikkua kannussa vapaasti samalla kun tarkkailin niiden käyttäytymistä. Osa avautui hyvinkin suuriksi, lähes kokonaisiksi lehdiksi, mutta seassa oli myös pienemmäksi jääneitä sekä rikkoutuneita lehtiä. Olipa siellä vielä muitakin yllätyksiä…

Lehtien seasta avautui myös pitkiä varsia tai oksia. Ei tämä minulle mikään katastrofi ole eikä tästä vankilaan joudu, mutta oli yllättävää nähdä, että sellaisista pienistä palleroista avautui vähän kaikennäköistä. Kaadoin valmiin teen sihdin läpi lasiini, jotta pääsisin ihailemaan valmiin teen väriä kunnolla.

Valmis tee oli kellertävänvihreää, lähes kirkasta. Sen tuoksu oli miellyttävän raikas ja selkeästi makea. Makeutta oli myös maussakin runsaasti. Makeuden lisäksi mausta nousi esiin jokin hassu ja hyvä vehnäleipäinen maku. Suutuntuma oli lähes kermainen ja jälkimaku jätti suuhun raikkaan tunteen. Makeus jatkui aina ensiryystöstä jälkimakuun saakka. Mitään kovin vahvaa ominaismakua ei esiin noussut tuon edellämainitun vehnäleipämäisen maun lisäksi.

Vihreät teet harvoin nousevat minulla huipputeen asemaan. Paitsi jos ne ovat erinomaisia. Alishan Gaba Green on nyt yksi näitä harvoja, joita voin oikeasti ylistää. Suurensuuri makeus, paksu suutuntuma ja varsinkin jälkimausta erottuva raikkaus olivat jotain sellaista, mitä vihreältä teeltä harvoin olen voinut odottaa, saati sitten maistanut. Tässä voisi ollakin yksi tee Lapsang Souchongin lisäksi, jota kaappiin voisin hankkia pahan päivän varalle enemmänkin. Onnistuisikohan tällaisen teen valmistaminen gaiwanilla sitten kun sellaisen on saanut hankittua…

Lue lisää...

Share

1 2 3 6