Posts Tagged ‘good life coffee’

Chemexillä Ethiopia Qore Kelloo / Good Life Coffee

Koska Tampere tarjoaa todella huonosti kaupoissa pienpaahtimoiden tuotteita (paria paikallista paahtimoa lukuunottamatta), niin kahvit on tilailtava paahtimoiden omilta sivuilta. Ei huolta. Monta kertaa kahvien lisäksi voi löytää jotain muutakin kivaa. Kuten esimerkiksi tällä kertaa kävi.

Lähtökohta oli itseasiassa juurikin päinvastainen: olin pipoa vailla ja mieleeni tuli, että Good Life Coffee Helsingistä myy verkkosivuillaan merinovillaista pipoa, jossa on ommeltuna paahtimon slogani ”Avoid Bad Life”. Istuisi minun tarkoituksiini kuin nenä päähän, tai tässä tapauksessa tietenkin pipo. Joten ei muuta kuin tuumasta toimeen ja tilausta tekemään. Pipo ostoskoriin ja kaveriksi vielä paketillinen kahvia. Olen aina tykännyt GLC:n kahvipakkauksista. Ne erottuvat edukseen ja ovat näppärän kokoisia, tyylikkään yksinkertaisia ja silti informatiivisia. Pieni harmitus tulee kuitenkin siitä, ettei kerran avatussa pussissa ole itsessään uudelleensulkemismahdollisuutta, mutta pussinsulkijoilla tämänkin ongelman saa eliminoitua.

Lue lisää...
Share

Raportti: Helsinki Coffee Festival 2018, Kaapelitehdas

Jälleen kerran se tuli ja meni: nimittäin Helsinki Coffee Festival. Tänä vuonna otin osaa kahtena päivänä: perjantain ammattilaispäivänä sekä lauantaina kuluttajapäivänä, jolloin minulle oli myös luvassa elämää suurempi homma iltapäiväksi. Mutta ei mennä vielä asioiden edelle. Käsitellään festivaalia nyt perjantaiaamusta eteenpäin. Aivan kaikkea en tässä raportissa voi käsitellä, sillä teksti olisi lopulta niin pitkä, ettei sitä lukisi enää kukaan. Hätähousuille ja niille, jotka eivät välitä tekstiä lukea, kerrotakoon että jutun lopusta löytyy kuvagalleria festivaalien kahdelta ensimmäiseltä päivältä.

Ammattilaispäivänä väkeä oli huomattavan paljon vähemmän kuin aiempien vuosien kuluttajapäivinä. Käytävillä pystyi kulkemaan ilman tönimisen vaaraa, kuvaaminen oli helpompaa ja mikä tärkeintä: ihmisillä oli aikaa jutella kaikessa rauhassa toistensa kanssa. Kiire ja häslinki näyttivät loistavan poissaolollaan. Kertaalleen Kaapelitehtaan tilat kierrettyäni heräsi ajatus, että olisikohan näytteilleasettajia edellisiä vuosia vähemmän. Lisäksi harmikseni huomasin, että poissaolollaan loistivat (jälleen) esimerkiksi Turun Kahvipaahtimo, Paahtimo Papu sekä Punainen Kirahvi. Moni edellisvuosiltakin tuttu esittelijä oli laajentanut omaa ”tonttiaan”. Näin esimerkiksi Holmen Coffee sekä Lehmus Roastery. Vastaavasti Pauligilla näytti olevan pienempi loossi omalle toiminnalleen, kuten myös Death Before Decafilla. Paikalla olivat myös esimerkiksi Keakoffee, Robert Paulig Roastery, Good Life Coffee, Kaffa Roastery, Lotta Svärd -säätiö sekä todennäköisesti uusin kotimainen pienpaahtimo,

kuopiolainen RPS Roastery

Lue lisää...

Share

V60:llä Rwanda Mahembe PB / Good Life Coffee

Helsinkiläinen Good Life Coffee (Kolmas Linja 17) on ollut huolestuttavan pienellä huomiolla Uuttaja-blogissa. Yritetään korjata asiaa kahvi kerrallaan. Paahtimon (kirjoitushetkisestä) valikoimasta Uuttajan ruodintaan löysi tiensä ruandalainen Mahembe PB. Kahvi on saatu yhteistyön merkeissä Helsinki Coffee Festivalilla.

Pienipapuinen Mahembe PB on paikallisisia lajikkeita, pääasiassa Bourbonia. Kahvin nimessä oleva PB tulee sanasta ”peaberry”, joka tarkoittaa että kahvimarjan sisässä on mutaation vuoksi vain yksi kahvipapu, kun yleensä niitä on kaksi. Kahvi kasvaa 1700-1900 metrin korkeudella merenpinnasta. Kahvi on pesty Mahemben pesuasemalla ja tästä siis nimi kahville. Kahvin tuottajana toimii Itä-Ruandassa varttunut Justin Musabyiama, joka myös omistaa kyseisen Mahemben yksityisen pesuaseman. Pesuasema sijaitsee hänen isänsä kahviviljelyksien yhteydessä. Alaa tilalla on kaikkiaan kahdeksan hehtaaria.

Nämä pienet pavunpallerot antoivat todella mehukasta ja samalla hiukan mausteista tuoksua. Vahvimpana tuoksuna mielestäni erottui kuivattu luumu. Punnitsin jauhettavaksi tarvitsemani määrän papuja (tässä tapauksessa 30 grammaa) ja pistin myllyn soimaan.

Jauhettuna kahvista erottui edellämainitun luumun lisäksi muitakin kuivattuja hedelmiä: omenan hapokkuutta ja aprikoosin makeutta. Mehukkuus vain yltyi ja mausteisuuskin tuli enemmän esiin. Kuivatuoksujen perusteella yksi mieluisimmista kahveista pitkään aikaan.

Valmistin kahvin Hario V60 -suodatinsuppilolla. Valmistin kahvia viisi desiä ja käytin 30 grammaa hieman pressokarkeutta karkeampaa kahvia. Veden lämpötila oli 92-astetta. Veden lisäilin tällä kertaa seuraavasti: 100g vettä ja 30 sekunnin blooming, jälleen 100 grammaa vettä ja pieni odotus, vielä kerran 100g ja pieni odotus ja loput vedet hiljalleen kaatelemalla. Kokonaisaika valmistuksessa oli noin neljä minuuttia. Valmistuksen jälkeen vielä kahvin sekoittaminen lusikalla ennen kuppiin kaatamista ja maistelua.

Maistelu toi esiin kahvin teemäisen ja tukevan bodyn. Maku oli pirteä: kesäinen, hedelmäinen ja edelleen runsaan mehukas. Jälkimaku oli miellyttävän makea ja pitkäkestoinen. Melko runsas hapokkuus tuntui ympäri suun ja teki eetvarttia kahvin bodylle. Hedelmäisestä mausta erotin papujen tuoksussakin olleen kuivatun luumun aika selkeästi.

Tämä oli tosiaan toinen Good Life Coffeen kahvi Uuttaja-blogissa (maistelun tuosta ensimmäisestä voit lukaista täältä). Molemmat ovat olleet ruandalaisia ja sen lisäksi erittäin hyviä. Mahembe PB oli varmasti yksi mehukkaimmista maistamistani kahveista. Kuivattujen hedelmien maut sekä runsas hapokkuus saattavat olla toisille pieniä puistatuksen aiheita, mutta minulle ne toimivat. Kokonaisuus oli kuitenkin suhteellisen tasapainoinen, eli mitään överihapokasta Mahembe ei suinkaan ollut. Tällainen kahvi on omiaan ilman mitään ”jäläkimakkeita” tai muita pullan kuvatuksia; Mahembe Mahembena ja kahvi kahvina. Kiitos GLC:lle kahvista!

Lue lisää...

Share

Raportti: Helsinki Coffee Festival 2017

Aijaijai mitkä festarit! Vuoden 2017 Helsinki Coffee Festival on nyt saatu päätökseen. Muuten, muistin virkistämiseksi vuoden 2016 festivaaliraporttini voit lukea täältä. Ja sen verran taas tästä raportista, että pitkin juttua on ripoteltu jokunen kuva tarinaa eteenpäin jouduttamaan ja aivan lopusta löytyy gallerian verran ottamiani kuvia. Nauttikaa! Otin myös hiukan videokuvaa festivaalihumusta ja koetan jossain vaiheessa saada editoitua jotain pätkää näytille, mutta se on sitten eri asia ja palaan siihen kun aika on.

Tänä(kin) vuonna olimme Uuttajattaren kanssa paikalla kokopäivälipulla lauantaina. Siskoni liittyi myös seuraamme. Olimme Kaapelitehtaalla jo ennen ovien avautumista ja niin oli moni muukin. Hetikohta ovien avautumisen jälkeen tuli törmättyä kahvibloggarikollegoihin Tiiaan ja Jesseen, joiden Kahviholistien Seurassa -blogiin voi varmasti odotella myös jonkinlaista festarijuttua tulevaksi. Lisäksi somesta huomasin, että myös Kahville.co -bloggari Jani on ollut sunnuntaina festareilla. Häneltäkin voi varmasti odottaa kirjallista ulosantia tapahtumasta.

Tila oli tunnelmavalaistu, ilmassa leijui hento savukonesavu ja tuoksuissa piisasi. Taustalla soivat DJ:n valitsemat tunnelmaatuovat kappaleet. Kaapelitehdas oli jälleen täynnä näytteillepanijoita ympäri Suomen ja tarjontaa olikin jälleen laidasta laitaan; Lotta Svärd -järjestön tarjoilemasta korvikkeesta aina turkkilaiseen kahviin ja Kopi Luwak -kissankakkakahviin saakka. Olipa paikalla myös Kissakahvila Purnauskis:n edustajia. Näytteillepanijat olivat suurin osa tuttuja jo viime vuodelta, mutta muutama nimi valitettavasti loisti poissaolollaan: Kaffe Obscura, Paahtimo Papu, Turun Kahvipaahtimo ja viime vuonnakin poissa ollut Rovaniemen Kahvipaahtimo eivät Kaapelitehtaalla tänä vuonna tuotteitaan tarjoilleet. Sen sijaan muutama uusi tuttavuus oli paikalle saapunut.

Porvoolainen Keakoffee tuli allekirjoittaneelle tutuksi Kahvisi-palvelun kautta. Oli mukava päästä juttelemaan kasvotusten ja hieromaan tuttavuutta enemmänkin. Tulivatpa samalla paljastaneeksi, että Kahvisi-palvelun kautta on tulossa kohtsillään uusi kahvi heidän valikoimastaan. Maisteltavana festivaaleilla heiltä oli kolmea eri suodatinkahvilaatua ja tottakai ne oli kaikki testattava. Oma suosikki näistä löytyi helposti.

Helsinkiläinen Holmen Coffee teki sloganpaidoillaan selväksi asenteensa: paha kahvi haisee. Tämä varsin kansainvälinen tapaus (paahtimon perustivat saksalainen ja australialainen kahvi-intoilija) tarjoili kahta erityyppistä blendiä paikalle satuttuamme. Ero kahvien välillä oli todella selkeä ja varmasti jokainen maistelija osasi valita omaan makuunsa sopivamman. Kojulla oli mukava kuhina kaiken aikaa ja henkilökunta pysyi kiireisen näköisenä. Pääsipä Uuttajatarkin höräyttämään jokusen lauseen saksaa henkilökunnan kanssa keskustelujen timmellyksessä. Rentoa ja lupsakkaa väkeä.

Lappeenrantalainen Lehmus Roastery lanseerasi festivaalin myötä valikoimiinsa maistelupakin, joka pitää sisällään 5 x 100 grammaa heidän tuotevalikoimansa kahveja. Tämä on äärimmäisen helppo ja edullinenkin tapa päästä hiukan kartoittamaan omaa kahvimakua ja ennenkaikkea saamaan kiinni paremmasta kahvista. Lehmus Roastery valittiin sunnuntaina festareilla Vuoden Paahtimoksi. Paljon onnea paahtimo ja paahtimon väki! Voitto oli ansaittu! Lehmus Roastery merkkaa kahvipakkauksiinsa kahviensa ”lesouden” asteikolla 1-5; mitä enemmän pisteitä, sitä lesompaa kahvi on. Mitä tämä lesous tarkoittaa? Sitä kannattaa kysyä henkilökunnalta itseltään, heillä on sille täydellinen selitys.

Mitäpä olisi kesän korvalla olevat kahvifestivaalit ilman kylmäuutettua, eli Cold Brew -kahvia? Tottahan toki sitäkin oli tarjolla, jopa parina erilaisena versiona. Ainakin Paulig sekä Cafetoria tarjoilivat maisteltavaksi myös Cold Brew Nitro -kylmäuuttokahvia, joka oli tavallista kylmäuuttokahvia pehmeämpi ja suutuntumaltaan samettisempi. Tämä syntyy lisäämällä kahviin typpeä. Typpi tekee myös kahvin pinnalle nätin vaahdon, vähän niinkuin Guinness-oluessa. Pieninkin kitkeryys/pistävyys oli poissa ja maku oli todella pehmeä. Varsinkin Cafetorian versio nitrokylmäuutosta oli todella herkullinen. Nitro nautitaan ilman jäitä ja makeuttamattomana.

Tänä vuonna oli selkeästi nosteltu esiin pour over -valmistustapoja. Moni näytteillepanija antoi opastusta ja piti workshopeja esimerkiksi V60-valmistamisesta. Oppitunteja sai halutessaan myös jauhatuskarkeuksista, kahvin alkuperästä ja sen jäljitettävyydestä sekä kahvinkeitinten oikeaoppisesta puhdistamisesta.

Festivaaleilla jaettiin tottakai myös kunniaa ja kunniakirjoja. Roasting stagella kakkoskerroksessa valittiin lauantaina sekä ”Vuoden suodatinkahvi” että ”Vuoden espresso”. Suodatinkahvikuninkuuden nappasi Rost&co. guatemalalaisella Finca Montejo -kahvillaan. Uuttaja onnittelee Rost-paahtimon ammattilaisia voitosta! Vuoden espressoksi valittiin Johan&Nyströmin 5th Estate. Onnittelut myös sinne suuntaan!

Isolla Barista Stagella taasen kilpailtiin Brewers Cup (suodatinkahvin SM-kisat) sekä Vuoden Barista SM-kisat. Suodatinkahvin valmistuksessa kuninkuuden vei Kahvila Sävyn Aleksi Kuusijärvi ja Vuoden Baristaksi valittiin Caffi:n Jarno Peräkylä toista kertaa peräkkäin. Onnittelut jätkille, huipputyötä!

Tottakai, kahvi ei ollut se yksi ja ainoa asia, jota festareilla oli tarjolla ja näytillä. Paikalletulleille oli myös tarjolla teemaistiaisia, jäätelöä sekä tietenkin suklaata. Ruokapuolta hoisi Katukeittiö Leidi. Lisäksi paikalla oli myös yksi kahvinystävien parhaista kavereista: Slurp. Tero Rehula esitteli uudistunutta kahvipakkausta ja kertoi, että viime vuoden kahvifestivaali toi Slurpille 50-100 uutta kahvitilaajaa. Slurp tekee kokoajan itseään tunnetummaksi ja pitkin vuotta on varmasti uusia tilauksia sadellut. Ja tämän vuoden festaritkin tekevät varmasti hyvää ja mies oli osastollaan aivan yhtä hymyä. Syystäkin.

Juteltua tuli varmasti valtaosalla kojuista. Tarinoita vaihdettiin niin Good Life Coffeen, Cafetoria Roasteryn,

Kaffa Roasteryn

Lue lisää...

Share

Manuaalisuodattimella Rwanda Nyaruzina / Good Life Coffee, Helsinki

IMG_5934

Helsinki Coffee Festivalilla tulin iskeneeksi silmäni Good Life Coffeen pisteeseen ja heidän maistelutarjontaansa. Maisteltavat kahvit olivat mielenkiintoisia ja päätin ostaa vielä laatikollisen papuja kotiin vietäväksi ja jatkomaisteltavaksi. Mukaani päätin ottaa ruandalaisen Nyaruzinan. Olin aiemmin jo tutustunut paahtimon kotisivuihin ja tykästynyt siihen typistettyyn tyyliin, jonka he ovat sivuilleen valinneet. Paahtimon toiminnasta on mainittava sen verran, että GLC paahtaa ja pakkaa kahvinsa aina keskiviikkoisin. Ihan vaan tiedoksi, jos tilausta heille teette.

Nyaruzina on sekoitus paikallisia lajikkeita, pääasiassa Bourbonia. Kahvi on nimetty sen kasvatustilan mukaan. Tilan omistaa ruandalaisnainen nimeltä Umwizeye Furaha ja tila on yksi suurista kahvitiloista Nyamasheken alueella Kivu-järven tuntumassa. Prosessoinniltaan kahvi on pestyä.

Good Life Coffeen pakkauksesta ei voi olla pitämättä. Sen yksinkertainen pahvilaatikkopakkaus on silmiinpistävä missä tahansa hyllyssä. Laatikon sulkeva tarra antaa runsaasti informaatiota kahvin alkuperästä sekä paahtopäivämäärän. Ihailtavaa tilankäyttöä ja omalaatuinen ratkaisu. Paketin avattua sisältä löytyy koruton, kuumasaumattu venttiilipussi. Mitäpä sitä turhaan pussia koristamaan, kun tarrassa oli jo kaikki tarpeellinen?

Varsinainen asiahan on sitten tottakai tässä venttiilipussissa. Pienipapuinen Nyaruzina oikein hypähti pussista syliini kun sen avasi. Vaaleapaahtoiset papukaunokaiset tuoksuivat maanläheiselle ja ikään kuin leivälle. Tarkempi totuus selviäisi vasta, kun pavut on surautettu myllyn läpi. Valitsin valmistusmenetelmäksi pour overin, joten kahvin jauhoin suodatinjauhatukselle.

Seuraavaksi esikastelin suodatinpaperin kiehuvalla vedellä. Wilfan suppilon mukana tulleet suodatinpussit loppuivat ja varsinaisesti Wilfalle tarkoitettuja pusseja en kyselemälläkään löytänyt mistään, joten sattumanvaraisesti nappasin kaupan hyllystä Xtra-merkkisiä 102-kokoisia suodatinpusseja. Ei aivan täydellisen kokoisia, mutta riittävän lähelle nyt tähän hätään.

Jauhetun kahvin aromi oli todella mielenkiintoinen. Siitä oli todella vaikea erotella tarkasti jotain tiettyjä tuoksuja, mutta reilun marjaisalle se minun nenässäni tuntui. Tavallaan tuoksu oli jopa väkevä. Vaikka kuinka yritti analysoida, niin en osannut nimetä muita tuoksuja kuin tuon marjaisuuden. Laitoin jauhetun kahvin suppiloon (17 grammaa) ja kaadoin vettä sen verran päälle, että blooming alkoi. Tämän jälkeen hissunkissun vettä päälle sen verran että saisin kupillisen kahvia aikaiseksi.

Kokonaismaku ei ollut onneksi liian voimakas. Lisäksi siitä oli vaikea erotella makuja yksittäin, koska kokonaisuus oli todella tasapainoinen. Suutuntumaltaan teemäinen, mutta mehukas kahvi, jossa on maussa jonkinlaista mietoa hedelmäisyyttä. Parin hörpyn jälkimaussa olin aistivinani mansikkaa. Helposti juotu kupillinen, josta ei kuitenkaan hirveästi eroteltavia makuja löytynyt. Jäähtyessä kahvin suutuntuma pehmeni entisestään ja hapokkuus alkoi korostumaan.

Harvoin tulee juotua kahvia, jossa maut ja aromit ovat näin tasapainossa. Mehukas suutuntuma antaisi ymmärtää, että makuja olisi helppo erotella ja luetella, mutta kahvi on kuin hienolla reseptillä valmistettu sekamehu: siinä on paljon kaikkea, mutta ei niin paljoa että siitä mitään erottaisi. Chemexillä suoritettu maistelu tämän perään toi hyvin samanlaisen, mutta puhtaamman lopputuloksen. Maut jäivät myös Chemexillä piiloon, mutta lopputulos oli silti hyvä. Tavallaan Nyaruzina jätti makujen osalta itsensä kysymysmerkiksi ja siksi tämä vaatiikin vielä lisää paneutumista.

  Lue lisää...

Share

1 2