Posts Tagged ‘etiopia’

Slurp-kahvi: Go’Morron / Kaffa Roastery

Palaamme Slurp-kahveissa jälleen paahtoasteikon vaaleampaan päähän. Lisäksi parrasvaloihin astelee jo varmasti tässäkin blogissa tutuksi tullut kotimainen huippupaahtimo Helsingin Punavuoresta.

Kaffa Roasteryhän se siellä. He lähestyivät Slurp-kahvitilaajia vaalealla blendillä nimeltä Go’Morron. Tietyllä tapaa voidaan varmasti puhua jo legendaarisestakin blendistä, sillä tämä on löytynyt heidän valikoimastaan suht kauan. Syystäkin. Resepti on varmasti vuosien varrella vaihtunut, mutta maussa ollaan aina pyritty samaan tai samankaltaiseen lopputulokseen. Laadusta tinkimättä.

Lue lisää...
Share

Slurp-kahvi: Ethiopia Sidamo Organic / Mokkapuu

Sopivasti entisten papujen ehtyessä kilahti jälleen pelastava enkeli postiluukusta; nimittäin uusi Slurp-kahvi! Jälleen otettiin harppaus kohti tummempia sävyjä ja jälleen vuorossa pienempi paahtimokin.

Kustavilainen Mokkapuu ei välttämättä ole nimenä monelle tuttu. Ehkä tämän myötä luotte silmäyksen ja kenties pistätte ostaenkin jotain? Mokkapuu panostaa luomukahviin ja sitä oli tämäkin pussillinen.

Lue lisää...
Share

Slurp-kahvi: Myllysaari / Lehmus Roastery

Ahh! Kyllä kahvikansan kelpaa. Jälleen on Slurp-toimittanut ensiapua kipeässä papujen tarpeessa oleville. Uuttajalle tuli vaaleampi paketti tällä kertaa. Pakkauksesta käy ilmi, että paketti on lähetetty melkein itänaapurista saakka. Arvaatte jo varmaan mistä puhun?

Lehmus Roastery on valikoinut Slurp-tilaajille maisteluun vaaleapaahtoisen Myllysaari-kahvin. Kahvi on kokenut pienen muutoksen: siinä missä ”alkuperäinen” Myllysaari-kahvi oli blendi, on reseptissä nyt enää yksi kahvi. Eli Myllysaaresta(kin) on tullut single origin -herkku.

Lue lisää...
Share

Aeropressillä Ethiopia Nano Challa / Kaffa Roastery

Kaffa Roasteryllä oli Pienpaahtimomessujen alla tullut ulos mielenkiintoinen uutuus: etiopialainen Nano Challa. Asioidessani heidän pilttuussaan messuilla tarjottiin sieltä pussillinen kyseistä kahvia testiin. Pussi saatu siis yhteistyön merkeissä. Tähän kahviin liittyen voi Kaffan omasta blogista lukea hienon Etiopian matkakertomuksen.

Mitä tämä Nano Challa sitten on miehiään tai naisiaan? Kahvi tulee Jimman alueelta Länsi-Oromiasta. Siellä kahvia tuottaa Nano Challan osuuskunta. Kahvin kasvukorkeus on 1850-2100metriä. Prosessoinniltaan tämä Heirloom-lajikkeen kahvi on pestyä. Heirloom tarkoittaa siis sitä, että kahvi polveutuu suoraan villeinä kasvavista etiopialaisista kahvilajikkeista.

Ensimmäiset tuoksut, jotka pussin avatessani tunnistin, olivat hyvin selkeä bergamotti sekä hentoinen vanilja. Tuoksukokonaisuus oli hyvin pehmeä. Jollain tapaa tuoksu oli myös hyvin ”epäetiopialainen”.

Jauhetusta kahvista irtosi huomattavasti tuntuvampi tuoksu. Nyt se antoi jo viitteitä hapokkuudesta sekä marjaisuudesta. Bergamot yhä voimakkaana ja vallitsevimpana tuoksuna. Vaniljaisuus hävisi jonnekin taka-alalle.

Valmistustapavalinta tälle kahville oli helppo. Aeropressillä on tullut upeita kupillisia hyvinkin erityyppisistä kahveista ja näin mielenkiintoisen tapauksen äärellä Aeropress oli oikeastaan melko itsestäänselvyys. Valmistaminen tapahtui suhteella 17 grammaa hieman suodatinkarkeutta hienompaa kahvia ja noin 230 grammaa 90-asteista vettä.

Valmistaminen tapahtui niin, että mittasin ensin esilämmitettyyn Aeropressiin kahvin. Tämän jälkeen kaadoin kaiken veden siihen perään ja sekoittelin muutaman kerran, jotta kaikki kahvi varmasti on kosketuksissa veden kanssa. Sekoitettuani annoin kahvin uuttua minuutin ajan ja sinä aikana esikastelin suodatinpaperin. Suodatin vielä tuubin päälle, kääntö lasin kanssa ympäri ja painallus 30 sekunnissa kuppiin.

Kahvin maku oli huomattavan paljon marjaisampi kuin mitä tuoksu antoi odottaa. Bergamotti on maussa yhä läsnä, tosin ei ollenkaan niin voimakkaasti kuin mitä sen kohdalla tuoksu antoi odottaa. Jälkimaku oli kivan vaniljainen ja aavistuksen makea. Mukavan hapokas, suutuntumaltaan kevyt ja teemäinen kahvi tuntui hiukan kuivattavan suuta sitä maistellessa.

Erinomaista, sanoisi johtaja Burns tästä kahvista. Taas kerran etiopialaiskahvi, joka ei petä. Bergamot, vanilja ja marjat yhdessä toivat erittäin miellyttävän makumatkan kupissa nenäni eteen. Maistellessa tulin miettineeksi, että mitenkähän tämä toimisi espressona? Täytyy varmaan sitäkin testailla. Pour over -testit tämä jokatapauksessa tulee käymään vielä läpi.

Lue lisää...

Share

Kahvilla Berliinissä: Bonanza Coffee Roasters

Älkää käsittäkö jutun otsikkoa väärin. Emme tulleet Berliiniin vain kahville. Reissun ohjelmassa oli silti jokaiselle päivälle omat slottinsa näille astetta paremmille kahviloille. Esittelen tässä neliosaisessa juttusarjassa erikoiskahvia tarjoilevat kahvilat, joissa kävimme Berliinin lomamme aikana. Ensimmäisenä tutustuimme Bonanza Coffee Roastersin kahvilaan heti saapumispäivänämme.

Alue, jonka läpi kuljimme päästäksemme kahville, oli todella kaksijakoinen. Toisaalta se huokui hipsterihenkisyyttä ja taiteilijakorttelimaisuutta, mutta samaan aikaan pidimme silmiä myös selässämme sen varalta, että jostain alkaisi puukko heilua. Tässä vaiheessa kello taisi olla kutakuinkin iltapäiväkolme ja aurinkokin mollotti komeasti, mutta kyllä selkäpiita hiukan hetkittäin karmaisi. En tahtoisi samalle seudulle lähteä siinä iltakympin aikoihin tai myöhemmin.

Itse paahtimo ja kahvila sijaitsivat kuitenkin ison punatiilisen tehdaskiinteistön sisäpihalla, suojassa kaikilta spraytuherruksilta ja muilta töhryiltä. Kompleksi toi vahvasti mieleen Finlaysonin alueen Tampereella. Reitti perille oli sen verran ”kimurantti” ettei Bonanzalle kyllä vahingossa eksy. Sinne on mentävä varta vasten. Kun me pääsimme perille, oli jokainen istumapaikka viety, niin sisällä kuin ulkonakin. Eli kyllä tästä paikasta melkoisen moni tietää ja sana varmasti kiirii. Ja syystäkin.

Ulospäin paikka oli aivan älyttömän siisti ja hienostuneen typistetty. Sama meininki jatkui myös sisätiloissa: hyvin kompaktin kokoinen tiski, jossa oli pieni lasivitriini. Vitriinistä myytiin viimeinen kroisantti juuri ennen meidän vuoroamme. Se ei haitannut, sillä tulimme paikalle kahvin, emme pullien takia. Matkakumppani Pike tilasi cappuccinon ja itse otin ”pitkän kaavan kautta”, eli suodatinkahvin sekä espresson. Suodatinkahvia tuli lopulta noin puolentoista kupin verran. Kahvihammasta ei 20 minuuttia myöhemmin enää kolottanutkaan niin pahasti.

Suodatinkahvin tuoksu ja maku muistuttivat kovin Earl Grey -teetä: sekoitus bergamottia sekä mustaa teetä. Kahvi oli matalahappoinen ja äärimmäisen helppo ja miellyttävä juotava vielä hiukan viileämpänäkin. Keli helli terassilla kahvia nauttivia ihmisiä. Miljöö oli miellyttävää ihasteltavaa kupillista särpiessä. Espresso oli huomattavasti hapokkaampi ja runsaan marjainen tapaus. Hapokkuutta oli ehkä omaan makuun hiukan liiankin kanssa. Valitettavasti en ryysikseltä ja paikanetsinnältä ehtinyt seurata esimerkiksi suodatinkahvin valmistusta tai sitä, että mitä kahvilaatuja juomani olivat. Oma veikkaukseni on, että suodatinkahvi tuli Etelä-Amerikasta, kenties Kolumbiasta ja espresso Etiopiasta.

Kahvilan tiskin takana olevan lasiseinän toisella puolen nuorekkaan näköinen, oloinen ja henkinen henkilökunta painoi paahtimotöiden parissa. Kaikki työn vaiheet oli nähtävissä ja kovasti touhu paikalla olleita ihmisiä kiinnostikin. Kahvilan puolella oli myynnissä pieni määrä kahvinvalmistusvälineistöä (lähinnä Acaia-vaakoja) sekä tietenkin Bonanzan omia kahveja kotiinvietäväksi. Hypistelin useampaa laatua ja useita pusseja ja sain sen mielikuvan, että kahvi myydään ulos pääasiassa papuina, mutta todennäköisesti myös pyynnöstä kahvin jauhaminen valmiiksi onnistuu myös. Valmiiksi jauhettuja kahvipussukallisia ei nimittäin pöydillä tai hyllyissä pyörinyt.

Ai niin, suodatinkahvini ja espressoni maksoivat yhteensä 6,30 euroa. Ei mielestäni mikään paha hinta, jos kahvi on oikeasti näin älyttömän hyvää. Maisteluiden lisäksi mukaan lähti pari pussillista kahvipapuja, joista maistelut ilmaantuvat blogiin aikanaan. Bonanza oli erittäin miellyttävä kokemus ja jos/kun tulen Berliiniin uudestaan, on se melko todennäköinen kahvittelupaikka vaikka hiukan syrjässä kaikesta varsinaisesta nähtävästä onkin. Hyvän kahvin perässä olen kuitenkin valmis vaikka vähän matkaa taitamaankin, sillä tiedän sen kuitenkin palkitsevan kenet tahansa. Lue lisää...

Share

1 2 3 6