Posts Tagged ‘chahai’

Pu’er-tee: 2014 Gentle Home / Puermies

Sain yhteydenoton Puermieheltä. Hän kyseli halukkuuttani ottaa muutamaa eri teetä maisteluun. Puermies oli minulle jo entuudestaan tuttu kaveri ja hänen toiminnastaan onkin tulossa blogiin oma artikkeli, joten käsitellään häntä sitten enemmän. Pureudutaan tässä tekstissä nyt tähän teehen, jonka olen häneltä yhteistyön merkeissä maistelua varten saanut.

Lue lisää...
Share

Uuttajan viimeisimmät välinehankinnat

Uusilla leluilla on aina kiva leikkiä. Tai ei niillä tarvitse välttämättä leikkiä, niillä voi tehdä myös vaikka kahvia ja teetä.

Kahvi- ja teeharrastaminen, kuten moni muukin harrastus, on monille välineurheilua. Kahvihommissa eniten irti saa jauhamalla pavut kahvimyllyllä itse juuri ennen valmistamista ja teen makuun pääsee parhaiden juuri sillä tietynlaisella haudutuspannulla. Tiedätte tämän? Ja joskus kaluste- tai välinehankintoja perustelee vain yksinkertaisesti sillä, että näyttää hyvälle tai ”pakko tuollainen on saada”.

Oman välineosastoni viimeisimmät hankinnat ovat olleet jo hetken käytössä ja sitten yhtäkkiä mieleeni juolahti, että miksipäs en näitä vaikka blogissakin asti esittelisi. Aloitetaan isoimmasta.

Vihdoin kahvinurkkauksestani löytyy pour over -hommien kruunu, eli viimeisen päälle vedenkaatokannu. Olen vertaillut vaihtoehtoja ja etsinyt mieluista pitkin nettiä, mutta päätöksenteko (sekä budjetin saaminen kasaan) oli pitkä prosessi. Vihdoin kaikki naksahti kohdilleen ja tilasin itselleni Creman verkkokaupasta Fellow Stagg Pour Over Kettle -vesipannun. Pannun vetoisuus on litra, kannessa on lämpömittari ja väri on upea mattamusta. Tottakai olisin kelpuuttanut myös Stagg EKG:n, mutta Suomeen toimittavaa myyjää oli aika haasteellista löytää. Lisäksi hinta kipusi jo tuplaan tästä.

Staggia voi käyttää niin sähkö-, puu- kuin myös induktioliedellä. Tai tehdä kuten minä olen tehnyt: keitän veden erillisellä vedenkeittimellä ja kaatelen kuuman veden Staggin kitusiin, josta sitten varsinainen valmistuskaato tapahtuu. Ratkaisevina puolina Staggin valinnan suhteen olivat sen mattamusta väri, hiukan kompaktimpi koko kuin esimerkiksi Harion vastaavassa kannussa sekä kahvan muotoilu. Harion kannu ei oikein istunut käteeni siinä määrin luontevanoloisesti kuin tämä. Sitäpaitsi, eikö välillä ole mukava nähdä kahvinurkkaus tai keittiö, jossa on joku muu kannu kuin se tylsä Hario? Jos joku miettii, että onko se nyt kahvihommissa ihan älyttömän välttämätön tuo tuommoinen kastelukannu, niin koetas päästä kerran kokeilemaan ja tee vaikka vertailua: valmista ensin pour over -kahvi vedenkeittimellä ja sen jälkeen tällaisella. Yö ja päivä, you know.

Sitten siirrytään välineistössä pykälää pienempiin artikkeleihin. Olen kirjoittanut jo aiemmin artikkelin teen gongfu-haudutuksesta ja gongfu-seremoniasta. Näihin kuuluu olennaisena välineenä gaiwan. No, arvatkaas mitä…

Tadaa! Älkää antako huonojen kuvien häiritä, kaikki nämä välineet ovat huomattavan paljon kauniimpia luonnossa. Mutta ylläolevassa kuvassa on siis minun ensimmäinen gaiwanini. Se on hankittu Tampereen teemieheltä, eli Teekauppa Veiströmiltä. Vetoisuus tällä mallilla on hieman reilu puolitoista desiä. Ulkopinnan väriltään gaiwan on kahvinruskea, sisäpinnalta taasen maidonvalkoinen. Ulkopinta on savinen ja sisäpinnat ovat posliinia. Posliinipintaisia gaiwaneita pidetään helppoina ensikertalaisille, sillä ne eivät ”ime” itseensä teetä ja sen aromeja ja näin sillä onkin mahdollista valmistella teelaatuja laidasta laitaan. On enemmän itse teestä kiinni, että soveltuuko se gaiwanilla valmistettavaksi. Esimerkiksi jotkin pienilehtiset vihreät teet voivat olla hankalia tapauksia.

Tottakai gaiwan vaatii kaverikseen pari pientä lisäartikkelia. Gaiwanista harvemmin kaadellaan suoraan esimerkiksi kuppiin, vaikkei väärin sekään ole. On kuitenkin ehkä suositeltavampaa kaataa tee gaiwanista ensin erilliseen kaatimeen ja vielä mieluusti sihdin läpi, jottei teen sekaan tule lehtiä (mikä nyt ei varsinaisesti ole mikään ongelma). Tätä varten on olemassa niin sanottu teemeri, eli chahai.

Teemeri on siis kuvassa oikealla. Sen päällä on metallinen kestosihti, jonka verkko on todella tiheä. Teemereen ei siis pitäisi todellakaan päätyä kuin valmista teetä. Teemeri ja sihti on hankittu TeeMaa-teekaupasta. Samalla reissulla ja samasta paikasta on hankittu myös kaksi kappaletta lasisia pieniä teemaljoja.

Stagg syrjäytti vedenkeittimen kaikessa pour over -valmistamisessa kuten myös Aeropressillä tehdessä. Pressopannuvalmistus hoituu yhä perinteisellä vedenkeittimellä, mutta kaikki lajit, joissa tietynlaisen kaatamisen tärkeys korostuu, on Stagg aina hollilla ja käyttövalmiina. Teetä olen valmistellut edelleenkin pelkän kestosihdin tai valurautapannun avulla, mutta välillä gaiwanilla kikkailu on enemmän kuin paikallaan. Hiukan harjaannuttuani ja sopivien teelaatujen sattuessa kohdalle varmasti blogiinkin asti tulee jotain gaiwan-haudutetun teen maistelua tai vastaavaa. Gaiwanin seurana tahtoisin vielä olevan teetarjottimen, jottei kaikkien yli- ja ohivaluneiden vesien kanssa olisi niin kovaa huolta. Voisihan sitä käyttää tietysti vaikka isoja lautasia näiden alla roiskeiden estämiseksi, mutta siitähän syntyisi tiskiä (ja minä olen laiska).

Pienet päivitykset ja lisäykset välinepuolella ovat välillä ihan paikallaan. Näillä päästään taas hurjan paljon pidemmälle. Nähtäväksi jää, että mitä sitä seuraavaksi tulee hommattua tai minkä kokee niin ”älyttömän tarpeelliseksi”, että sellainen on vain yksinkertaisesti pakko saada. Lue lisää...

Share

Mikä ihmeen gongfu-haudutus?

Kuvan lähde: https://i.pinimg.com

Teen hauduttamiseen on olemassa monia eri menetelmiä. Ja suljetaas heti tässä vaiheessa ne pussiteet, teepyramidit ja vastaavat pois kokonaan tästä tarinasta. Nyt puhutaan laadukkaasta irtoteestä ja sen valmistamisesta nautittavaksi.

Irtoteellehän on saatavilla teepusseja, joihin voi teenlehtiä mitata haudutettavaksi kupillisesta aina litraan asti. En pidä tätä kuitenkaan omien kokemusteni perusteella läheskään parhaana menetelmänä irtoteelle, sillä pussi rajaa kauheasti sitä tilaa, jonka lehdet tarvitsevat auetakseen ja antaakseen parhaat aromit ja maut. Teekannut (esimerkiksi lasiset tai valurautaiset), joissa on kestosihti, johon haudutettavat lehdet mitataan, ovat jo askel paljon parempaan. Kuten myös mukit/kupit, joissa on oma lehtiastia, joka haudutusajan päätyttyä nostetaan valmiista juomasta pois. Lehdet voi myös mitata esimerkiksi lasikannuun ilman sihtejä tai vastaavia, hauduttaa tarvittavan ajan ja kaataa valmiin juoman kuppiin sihdin läpi. Tämä on ollut minulle mieluisin menetelmä. Ainakin tähän asti….

Teen juominen on minulle huomattavasti ”hartaampi” hetki kuin kahvin juominen. Siinä missä kahvia tulee ryysteltyä, maisteltua ja hörpittyä (ajatuksen kanssa ja rauhassa kuitenkin), niin silti teen äärellä sitä jotenkin hiljentyy ja keskittyy aivan toisella tavalla. Siksi en ihmettelekään yhtään, kun huomaan perehtyväni yhä enemmässä määrin teen gongfu-valmistukseen (kirjoitusulkoasu voi välillä olla myös kungfu) sekä siinä käytettävään välineistöön. Vaikka sana ”gongfu” voidaan tulkita monella eri tapaa, niin teen yhteydessä sen yleisin käännös on ”huolellinen/rauhallinen”.

Kiinalaisen teeseremonian mukainen gongfu-hauduttaminen eroaa roimasti meidän länsimaalaisten tavasta nauttia teetä. Ensimmäinen maininta teeseremoniasta on peräisin 1600-luvulta. Taiwanissa on oma versionsa gongfu-haudutuksesta ja heillä seremoniassa on enemmän välineistöä ja se eroaa monilta osiltaan hitusen. Gongfu-haudutuksen idea lyhyesti ja ytimeikkäästi on seuraava: runsaasti lehtiä (kolmasosa tai puolet haudutuskannusta), pieni kannullinen vettä (100-200ml), nopea haudutus ja useampi haudutuskerta. Pieni kannu siksi, että tee ei ole janojuoma vaan jalostunut nautintoaine. Huippulaatuisia oolong-teelehtiä on mahdollista ja monessa tapauksessa suotavaakin haudutella jopa seitsemän kertaa. Tällä menetelmällä suositellaankin valmistettavaksi yleensä joko oolong- tai pu’er-teetä.

Gongfu-haudutuksessa minua kiehtoo ehkä kaikkein eniten itse teekaluston laadukkuuden korostamisen lisäksi myös sen meditatiivisuus ja seremoniamaisuus. Nauttisin suuresti tilanteesta, jossa saisin vaikka kahdelle tai kolmelle ystävälleni tarjota gongfu-haudutettua teetä ja tehdä useita haudutuksia ja yhdessä tutkia, että kuinka teen maku muuttuu haudutusten myötä. Sekä tietenkin rauhoittua kaiken kiireen keskellä. Vaikkapa teemaan sopivaa musiikkia taustalla soiden.

Yksi ”olennainen” osa gongfu-seremoniaa on (jos siis valmistellaan perinteisen kaavan mukaisesti) on ottaa teelemmikki mukaan haudutusseremoniaan. Teelemmikit ovat pieniä savisia eläin- tai ihmishahmoja, joiden paikka on astioiden mukana seremoniaan kuuluvalla teetarjottimella. Teelemmikille annetaan myös teetä, eli kannusta kaadetaan valmista teetä myös lemmikin päälle. Lemmikkejä löytyy monenlaisia: on vesipuhveleita, Buddha-hahmoja, sammakoita, etanoita, kilpikonnia ja jos vaikka mitä. Osa vaihtaa väriä veden/teen lämpötilan mukaan.

Uunituore esimerkkisuoritus typistetystä gongfu-haudutuksesta löytyy kotimaisen TeaBagPackersin Youtube-kanavalta löytyvän sarjan kakkosjaksosta, jossa sankarit piipahtavat turkulaiseen Teepolku-teekauppaan. Kyseisen jakson voit katsoa alta.

Gongfu-haudutuksessa ei tietenkään ole pakko pyrkiä sen seremonimaisuuteen, vaan vaiheita voi oikoa oman maun mukaan. Lopputuloksen ja teen maun kannalta tottakai olisi suotavaa, että astiat olisivat asianmukaisia ja oikeankokoisia, ne esilämmitettäisiin ja haudutuksia tehtäisiin useita. Kaikki eivät ole niin näiden perinteiden ja hifistelyiden perään, mutta niille, jotka arvostavat hetken hiljentymistä ja meditatiivista, rauhallista tekemistä ja hyvästä teestä nauttimista, on gongfu-valmistaminen tutustumisen arvoinen juttu. Teetä voi näin nauttia seurassa tai itsekseen. Kuten kiinalaiset teegurut sanovat: ”Teetä yksin nauttiva oivaltaa parhaiten sen todellisen hengen”.

Mitä gongfu-seremoniaan sitten tarvitaan?

Kuten moneen muuhunkin hifistelyn lajiin, on myös gongfu-hauduttamiseen omat välineensä. Ja kuten Teekauppa.fi:n oma blogi välineistä sanoo: ”Valitettavasti sopivan kokoiset välineet ovat välttämättömyys gongfuttamiseen, mutta niiden hankinta on täysin gongfu-haudutuksen tuoman esteettisen edun arvoinen”. Valmiita settejä myydään ympäri internettiä ja useampi kotimainenkin teekauppa myy gongfu-astioita. Gongfu-setti perinteisesti pitää sisällään:

  • (yleensä) puinen teetarjotin, jonka alla muovinen tai metallinen valumisastia teelle ja vedelle
  • Yixing-savinen, yleensä 100-200 ml vetoinen kannu (myös Chaozhou -savinen on yleinen)
  • pienisilmäinen sihti, jonka läpi haudutettu tee kaadetaan kaatimeen
  • varsinainen teen kaatamiseen tarkoitettu kannu eli chahai (”teemeri”)
  • teemalja jokaiselle juojalle (100ml kannun kaverina 2 kpl, 200ml:n kaverina 4kpl)
  • teelemmikki
  • pyyhe
  • pinsetit maljojen käsittelyä varten
  • bambusta tai muusta puusta tehty lusikka/kauha lehtien annosteluun

Oikeasti välttämättömiä ylläolevista taitavat olla lähinnä maljat sekä savikannu. Kuitenkin kokonainen setti tuo jälleen kerran sitä paljon hehkutettua näyttävyyttä ja seremoniamaisuutta. Savikannukin on mahdollista korvata gaiwanilla (tai zhongilla), joka on pieni, usein posliininen tai lasinen, kannellinen haudutusastia. Gaiwanin kantta on hauduttamisen yhteydessä mahdollista käyttää teen tuoksun tutkimiseen. Tuoksutteluun on olemassa myös omat pienet ja juuri tähän tarkoitukseen olevat aromikupit.

Miksi en opeta, että kuinka gongfu-haudutus tulee tehdä?

Siksi, koska en omista gongfu-astioita enkä ole päässyt tätä käytännössä itse opettelemaan. Mutta voin luvata, että se on minulla opeteltavien asioiden listalla. Sen sijaan voin tarjota teille esimerkkejä ja Youtube-videoita aiheesta, jotta voitte makustella, että olisiko gongfu teillekin sopiva tapa haudutella ja nauttia teetä. Ehkä hauduttelun (ainakin minusta) tärkein pointti on, että ensimmäinen haudutus ei ole juotavaksi tarkoitettu, vaan sekä kannun että teenlehtien puhdistamiseksi. Lisäksi kastellut lehdet alkavat avautua ja ne antavat paremmin makua heti seuraavaan haudutukseen.

Kuten videoesimerkitkin sen osoittavat, on lopullinen tyyli aina hauduttajasta (tai teeisännästä, kuten seremonioiden yhteydessä on tapana kutsua) itsestään kiinni. Haudutus voi olla hyvinkin suoraviivainen ja typistetty tai vaihtoehtoisesti siihen voi hakea seremoniallisuutta musiikin, valaistuksen ja astioiden määrän avulla. Kukin tyylillään.

Olen itse yhä enemmässä määrin ihastunut tähän teenvalmistusmetodiin ja tulen iskemään omatkin kynteni siihen kiinni, kunhan aika on sopiva. Sekä tietty välineet hankittu. Olen katsellut tuntitolkulla videoita seremonioista ja aikomuksenani onkin yhyttää teehuoneita, joissa seremonia tai tällä menetelmällä haudutettu tee olisi mahdollista kokea. Teehuoneista kun ei juttua blogissani vielä olekaan. Teepolku on ehdottomasti käytävä kokemassa Turussa!

Jos sinulla on tiedossa jokin huippuhyvä teehuone, jossa gongfu-haudutus on mahdollinen tai huone on muuten vain vienyt sydämesi, niin heitä vinkki kommentteihin!

Lue lisää...

Share