Slurp-kahvi: Guatemala El Cabro / Kaffa Roastery

Yhteistyössä: Slurp

Aijai, kyllä voi ihminen tulla iloiseksi kotona odottelevasta postista. Nimenomaan silloin kun siellä laskujen ja mainosten seassa odottelee viimeisin Slurp-kahvi. Tämänkertainen kuori piti sisällään terveiset Punavuoresta, Helsingistä. Asialla tietenkin Kaffa Roastery.

Kuoressa odotti pussillinen guatemalalaista Huehuetenangon alueen El Cabro -kahvia. Kahvin prosessoinnissa on yksi äärimmäisen mielenkiintoinen piirre: marjojen annetaan nimittäin kuivua puuhun, jonka jälkeen ne kerätään ja papujen ympäriltä poistetaan hedelmäliha. Kahvi kasvaa 1500-1700 metrin korkeudella Finca La Bosla -tilalla La Libertadin alueella. Lajikkeiltaan El Cabro on Bourbonia ja Caturraa. Kahvi on Kaffalle hankittu noudattaen heidän Kaffa Handshake -periaatettaan ja Kaffan paahtaja on itse ollut tilalla valitsemassa kahvin heidän valikoimaansa.

Nopealla vilkaisulla pussista löytyi kolmen eri tyypin papua

Tuoksu pussissa oli suklainen ja ennenkaikkea pähkinäinen. Seasta nousi ilmoille myös pieni vivahde kuivattuihin hedelmiin. Myös sellaiset adjektiivit kuin ”rapea” ja ”kuiva” tulevat mieleen. On kauhean haasteellista yrittää selittää, että mille ”rapea” tuoksuu. Näkkileivälle? Kaarnalle? Peruna- tai maissilastulle? No, se tuoksuu rapealle.

Jauhetun kahvin tuoksu otti pienen askeleen lähemmäs kuivattuja hedelmiä. Pähkinäisyys on yhä hallitsevimpana tuoksuna, tosin se teki pienen niiauksen kohti pähkinävoin kaltaista vivahdetta. Tuoksu oli hyvin tasapainoinen.

Valmistusmenetelmäksi El Cabrolle valitsin Aeropressin. Yksi syy tähän oli tietenkin se, että Aeropress on kahvilaitteista ehkäpä monipuolisin ja toisena syynä kaapista loppuneet v60-suodatinpaperit. Nolo juttu, mutta ei se mitään.

Aeropress-resepti oli jälleen tuttu ja turvallinen: 15 grammaa kahvia, 230 grammaa 90-asteista vettä. Tuubiin kahvin päälle puolet vedestä ja huolellinen sekoitus. Tämän jälkeen loput vedet päälle, uuttamista suodatinpaperin kastelun verran, korkki paperin kera tuubin huulille, lasi päälle ja torni ympäri. Painallus lasiin 30 sekunnissa (siihen kunnes sihinä alkaa kuulumaan, ei pohjaan asti).

Kuppiin päätyi lopulta maultaan runsaan pähkinäinen ja pehmeän tuntuinen kahvi. El Cabro ei juuri hapokkuudella makeillut; en nimittäin muista koska olisin näin matalahappoista kahvia maistellut. Suutuntuma oli todellakin pehmeä. Jotenkin vain maku ei nyt oikein tunnu sattuvan sellaiseen ”sweet spotiin” meikäläisellä. Pakkauksen etiketti mainitsee kahvista myös viikunavivahteet ja sitä on kyllä kompattava. Viikunaisuus tulee eritoten jälkimaussa esiin.

Kyllä ny pieni sotku aina täytyy Aeropressin kanssa saada aikaiseksi, vaikka sitten edes vedellä

Kuten edellä mainitsin, niin El Cabro ei kutkutellut meikäläistä niistä kaiken herkimmistä ”makugeepisteistä”. Valmistin kahvia Aeropressillä hiukan reseptiä varioiden useamman kupillisen, mutta se sellainen autuaan hyvänolon tunteen aikaansaava kupillinen jäi saavuttamatta. El Cabro ei kuitenkaan ole missään nimessä huono kahvi. Matalahappoisuus, pehmeä suutuntuma sekä selkeä ja tasapainoinen makumaailma ovat yhdistelmänä oikein hyvä. Tällä kertaa ei vain osunut ja uponnut.


Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *