Sopivasti entisten papujen ehtyessä kilahti jälleen pelastava enkeli postiluukusta; nimittäin uusi Slurp-kahvi! Jälleen otettiin harppaus kohti tummempia sävyjä ja jälleen vuorossa pienempi paahtimokin.
Kustavilainen Mokkapuu ei välttämättä ole nimenä monelle tuttu. Ehkä tämän myötä luotte silmäyksen ja kenties pistätte ostaenkin jotain? Mokkapuu panostaa luomukahviin ja sitä oli tämäkin pussillinen.
Jo ensivilkaisu etikettiin nostattaa kovat odotukset: etiopialaista luomukahvia! Tarkemmin nimettynä Sidamoa. Tai siis kahvia Sidamon alueelta, joten siitä kahville nimi Ethiopia Sidamo. Kahvi tulee Nardos Coffee Export -nimiseltä tilayhteisöltä. Kahvi on Heirloom-lajikkeita ja sen kasvukorkeus on huikeat 1800-2000 metriä. Prosessoinniltaan Sidamo on märkäprosessoitua (washed). Kahvi käsitellään hyvin tarkasti: se istutetaan tiloille hyvin harvaan (noin 1000-1800 taimea hehtaaria kohden), marjat poimitaan käsin, hedelmälihan irroituksen jälkeen pavut pestään juoksevalla vedellä ja papujen annetaan fermentoitua luonnollisesti. Fermentoitu kahvi pestään vielä toiseen kertaan ja asetetaan kuivumaan. Kuivumista seurataan tarkasti ja pyritään siihen, että lopullinen kosteus pavussa olisi noin 11,5%.
Tuoksupuolella Sidamo antoi itsestään hiukan kaksipiippuisen mielikuvan. Näin tummahkoksi paahdettuna (Full City +, eli 4/7, kuten pakkaus ilmaisee) tuoksu oli silti yllättävän hedelmäinen ja mehukas. Sitrushedelmän tuoksua nokkani erotti ainakin, kuten myös pientä kaakaomaisuutta.
Jauhettuna tuoksusta tuli selkeästi makeampi ja siihen hyppäsi mukaan miellyttävä vaniljaisuus. Hedelmäisyys oli ja pysyi ja oli luonteeltaan hyvinkin pehmeä. Sitrushedelmäisyyden lisäksi tuoksussa oli nyt myös kivihedelmien pehmeää makeutta.
Tumma paahto päätyi maisteluun pressopannulla. Neljän desin annoksen valmistelin 24 grammasta puolikarkeaa kahvia sekä 400 grammasta 92-asteista vettä. Esilämmitin pressopannun, annostelin kahvin, kaadoin päälle veden ja sekoitin kaiken huolella. Kansi päälle ja ajastin juoksemaan. Valmistusaika tasan neljä minuuttia, männän painallus pohjaan rauhallisesti ja kupillinen nenän eteen maisteltavaksi.
Maistelu toi pienen pettymyksen: maku ei täysin vastaa tuoksua. Valtaapitävänä elementtinä maussa oli paahteisuus. Valitettavan suuri osa tuoksun hedelmäisyydestä tuntui kadonneen. Jälkimaussa kuitenkin pyöri pieni miellyttävä makeus sekä häivähdys limestä. Limen maku korostui, kun kahvi ehti hetken jäähtyä. Sidamon suutuntuma tällä menetelmällä oli hyvin teemäinen ja kokonaisuus jäi jotenkin pliisuksi.
Sidamo on syytä testata ainakin Aeropressillä vielä. Kuvittelin pressopannun olevan sille kelvollinen valmistusmenetelmä, mutta en ole aivan täysin tästä vakuuttunut. Ehkä kahvi voisi olla hienommaksi jauhettua? Ehkä kahvia voisi olla gramman tai kaksi enemmän? Tai ehkä tämä menisi huomattavan paremmin tavallisena suodatinkahvina tai sitten edellämainittuna Aeropress-kahvina. Ajatus mutteripannulla valmistamisesta käy myös mielessä ja sitäkin on ehdottomasti testattava. Sidamo ei ole huono, mutta vaatii paneutumista.
2 Responses
Kiitos jälleen kahviarvostelusta! Tämä kahvi paahdetaan omassa valikoimassamme keskipaahtoiseksi. Kyseinen Slurp-kahvi paahdettiin tähän tilaukseen poikkeuksellisesti tummempana. Etiopialainen on sen verran kevyempi aromiltaan että olemme omissa maistatteluissa päätyneet hiemaan kevyempään paahtoon :). Tämä hieman tummempi paahto sopi erinomaisesti mokkapannuun.
Moro Tuomas!
Mutterilla testailin itsekin ja pyhitin loput pavut täysin sillä käytettäväksi! Oli sen verran suunmukaista