Pu’er-tee: 2014 Gentle Home / Puermies

Sain yhteydenoton Puermieheltä. Hän kyseli halukkuuttani ottaa muutamaa eri teetä maisteluun. Puermies oli minulle jo entuudestaan tuttu kaveri ja hänen toiminnastaan onkin tulossa blogiin oma artikkeli, joten käsitellään häntä sitten enemmän. Pureudutaan tässä tekstissä nyt tähän teehen, jonka olen häneltä yhteistyön merkeissä maistelua varten saanut.

Pussista löytyi 10 grammaa kypsää pu’er-teetä (eli niin sanottua shou pu’eria) nimeltä 2014 Gentle Home. Tee tulee Bulang-vuorilta Yunnanin maakunnasta Kiinasta ja se on super premium -laatuista. Kiinalaisen lääketieteen mukaan tällainen shou pu’er lämmittää kehoa ja siinä on voimakas Qi, eli eräänlainen elämänenergia. Tällaista teetä suositellaan yhdessä mindfulnessin kanssa, koska sillä koetaan olevan rauhoittava vaikutus. Valmistustavaksi teelle suositellaan gongfu- tai sivukahvallista pannua, mutta se on mahdollista valmistaa myös keittämällä tai termoksessa hauduttamalla.

(Tämän tarkemmin en tässä artikkelissa ala eri teelaatuihin tai shou pu’erin valmistustapoihin puuttumaan, sillä työn alla on isompi eri teelaatuja esittelevä artikkeli, jossa näitä tullaan vielä käsittelemään.)

2014 Gentle Home oli selkeästi pilkottu isommasta teenlehdistä tehdystä kakusta. Ja kuten ylläolevasta kuvasta näkyy, niin jouduin käyttämään apuna hiukan groteskin näköisiä välineitä, sillä välinevarastostani ei vielä (toistaiseksi) löydy teepiikkiä/-veistä eikä asianmukaista kakkujen tai kakunpalasien pilkkomiseen tarkoitettua ”tarjotinta”. Ihan kaikkea haluamaani ei ole ollut vielä mahdollisuus hankkia. Koetetaan pärjätä nyt sillä mitä löytyy. Pilkoin kakunpalasia hieman pienemmäksi ennen hauduttamista. Ja koska mitään kauhean fiksua gongfu-pannuakaan minulta ei vielä löydy, niin käytin valmistamisessa gaiwania.

Tuoksuttelin lehtiä ennen niiden hauduttamista. Tuoksu oli hyvin maanläheinen (ei multainen, kuten moni saattaisi käsittää) ja hiukan puinen tai puunkuorimainen. Lisäksi tuoksussa oli jotain makeaa, joka toi mieleeni luumumarmeladin tai -hillon.

Vaikkei pussin kyljessä ollutkaan mainintaa gaiwanilla hauduttamisesta, niin käytin sitä silti. Hauduttamiseen löytyi ohjeet pakkauksen etiketistä. Vesi saisi olla kiehahtanutta ja lehtiä annosteltuna reilusti. Ohje suositteli hauduttamista erittäin tummaksi ja samojen lehtien hauduttamista useampaan kertaan. Niinpä päätinkin tehdä maistelun useamman haudutuksen kanssa. Käytin pakkauksesta kaikki lehdet. Ensimmäinen haudutus oli 30 sekuntia, mutta valmiin teen käytin vain astioiden esilämmittämiseen, eli en juonut sitä ollenkaan, kuten gongfu-hauduttamisessa monta kertaa on tapana. Olen tehnyt myös pienen pintariipaisevan artikkelin gongfu-seremoniasta, jos aihe kiinnostaa.

Ensimmäinen haudutus päätyi sihdin läpi ”teemereen” eli tarjoilukannuun ja siitä pieneen juomismaljaan asti, mutta vain lämmitystarkoituksessa. Toinen haudutus tapahtui ensimmäisen tapaan lähes kiehuvalla vedellä, mutta haudutuksen kesto oli tällä kertaa vain 20 sekuntia. Gaiwanista teen kaato tarjoilukannuun sihdin läpi ja siitä edelleen juomamaljaan. Ja vihdoin maistelu saattoi alkaa.

Tee oli tuhti, todella täyteläinen ja maussa maanläheisyyttä. Maistellessa oli helppo ymmärtää, että miksi tätä suositeltiin haudutettavaksi todella tummaksi, lähes mustan kahvin väriseksi. Maku sekä ominaisuudet olivat muutenkin tosi kahvimaisia ja tällaista teetä olisikin helppo suositella kahvinjuojille, jotka tahtoisivat vähän kerrallaan siirtyä teen puoleen.

Kuten jo aiemmin mainitsin, niin tein samoista lehdistä useamman haudutuksen. Itseasiassa haudutin teen samoilla lehdillä neljä kertaa ja olen varma, että makua olisi riittänyt vaikka kymmeneen haudutukseen.

Gaiwanista kaataminen vaatii pikkuisen harjoittelua ja muutaman palovamman sormiin, mutta kun sen oppii, niin syntyneen sotkun määrä vähenee todella radikaalisti

Kolmas haudutuskerta teki pehmeämmän makuisen lopputuloksen ja sekä pienen karvauden jälkimakuun. Maanläheisyys oli edelleen makumaailmassa vallitsevana. Väri edelleen mustaa kahvia muistuttava ja voimakas. Neljäs haudutus ei juuri makuun muutoksia tuonut. Jälkimausta tuli kuitenkin hiukan suklaisempi.

Loppujenlopuksi 2014 Gentle Home oli hyvin yksinkertainen ja helppo tee. Vaikka gongfu-hauduttelu vaatii aina oman aikansa eikä se ole kiireen keskellä se oikea menetelmä, niin rauhoittumiseen ja fiilistelyyn se on napakymppi. Tällainen voimakasluontoinen pu’er oli täysin omiaan tähän kokeiluun. Maanläheisyys maussa ja voimakas väri sopivat kahvinjuojalle hyvin ja voisin omalle kohdalle tämän olevan helppo valinta iltajuotavaksi. Kun tähän vielä lisätään terveysvaikutukset, niin voin todeta löytäneeni ainakin minulle sopivan teen. Seuraavaa kertaa varten taidan kuitenkin alkaa syynäilemään niitä gongfu-pannuja. Gaiwanille Gentle Homen lehtikoko oli ehkä hiukan liian pieni (lehtiä päätyi sihtiin välillä melko runsaasti).

Puermiehestä kuullaan vielä, kuten myös muutamasta muusta häneltä maisteluun saadusta teelaadusta.

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *