Pressopannulla Pöytäkahvi / Punainen Kirahvi

Punaisen Kirahvin lähettämästä yhteistyöpaketista on yksi kahvi vielä maistelematta. Kyseessä on Pöytäkahvi. Pöytäkahvin pakkauskoko on 300 grammaa ja pakkaus yksinkertainen ruskea pussukka, jossa sulkija uudelleensulkemista varten. Pakkaus on biohajoava Biotre-pussukka, jossa ei ole alumiinilaminointia, mutta se on silti ilmatiivis. Askel oikeaan suuntaan jälleen kerran.

Ja sitten itse kahviin. Pöytäkahvi on moderni kahden kahvin blendi, joka on Kirahvin mukaan ”Vaajakoskea parhaimmillaan”. Kahvin maku vaihtelee satokausien ja saatavilla olevien kahvien mukaan, mutta tyyli pysyy vuoden ympäri samana. Toisinsanoen: kun olet yhden pussillisen ostanut, niin tiedustelepa vaikka puolen vuoden jälkeen, että onko Pöytäkahvin aineisosat vaihtuneet. Tämän jälkeen maistelet uuden Pöytäkahvin ja vertaat edelliseen.

Pöytäkahvin tuoksu papuina oli voimakas ja intensiivinen. Siinä tuoksui selkeästi punaiset marjat sekä rusina. Samalla, kun tuoksuttelin papuja, mietin että millä kahvin valmistaisi. Lähestyin valmistustapaa kahvin nimen kautta. Makustellessani nimeä ”Pöytäkahvi” tuli mieleeni vanha hirsinen omakotitalo, jonka tupaa koristavat puuhella sekä massiivinen pirttikalusto. Pöydällä seisoo pressopannu ja pari mahdollisesti emaloitua kahvimukia. En ymmärrä, että miksi mielikuvassani on pressopannu eikä tavallinen nokipannu? No, pressolla mentiin tällä kertaa!

Tietenkin ennen valmistamista oli kartoitettava vähän jauhetun kahvin tuoksuakin. Jauhaminen toikin ilmoille melkoisen tuoksuelämyksen. Pöytäkahvin tuoksusta tuli aiempaa reilusti mausteisempi, jopa hiukan valkopippurinen. Kokonaisuus pysyi edelleen voimakkaana. Marjoista erottui nyt selkeästi mustaherukka. Herukan rinnalle tuoksuun oli tullut myös kevyt savuisuus.

Aivan älyttömän paljon ei ole viimeaikoina tullut pressopannulla valmisteltua, mutta taito on silti tallella (jos epäilet omia taitojasi tai haluat oppia lisää pressopannusta ja sillä valmistamisesta, niin lukaise kirjoittamani artikkeli laitteesta). Tällä kertaa valmistusohje oli seuraavanlainen: 31 grammaa puolikarkeaksi jauhettua Pöytäkahvia ja viisi desiä 90-asteista vettä. Vedestä laitoin ensin suunnilleen puolet kahvin päälle, jonka jälkeen sekoitin kahvin kunnolla veden sekaan. Tämän jälkeen loput vedet sekaan, kansi päälle ja mäntä kahvin pinnalle. Ajanotto munakellolla (viisi minuuttia) ja pirinän alettua mäntä alas ja kahvi kuppiin. Loput pannussa olevasta kahvista kaadoin toiseen esilämmitettyyn kannuun, jotta uuttuminen ei enää jatku. Pressopannulle nopea pesu ja maisteluhommiin.

Kahvin hapokkuus oli yllättävän tuntuva. Reilusti keskihapokas sanoisin. Maku runsaan marjainen, jossa pientä sitruksisuutta ja reilusti pirtsakkuutta. Hapokkuus tuo esiin sitruksista makua, vai toimiiko tämä toisinpäin? Pressopannuvalmistus toi kivasti ”lihaa luun ympärille” eli tukevuutta bodyyn ja suutuntumaan. Kokonaisuus oli hyvin tasapainoinen ja tavallaan tylsäkin, mutta toisaalta hillittömän hyvä.

Pöytäkahvi on aina tervetullut ainakin minun kahvipöytääni. Pressopannulla valmistettuna kahvista tuli kivan tukeva ja pirtsakka, eikä marjaisuudesta ollut pulaa. Testasin Pöytäkahvia myös V60:llä sekä Aeropressillä ja samat maut löytyi joka välineellä. Muuttuvat tekijät olivat body, suutuntuma sekä jälkimaku. Ehkä uskallan viimeisistä pavuista laittaa pienen osan mutteripannullakin testattavaksi. Tällaisella kahvilla saadaan aivan takuulla pöytäseurueen suut hymyyn. Varmasti helppo nautittava kelle tahansa, koska on tasapainoinen, melko simppeli ja kursailematon. Arvosanaksi annan ’hyvä’.

 

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *