Maistelussa neljännen aallon yhteistyökahvi – A+RPR

Edellisessä artikkelissani esittelin päällisin sekä hiukan sisällöllisestikin Artisan Cafen sekä Robert Paulig Roasteryn yhteistyöprojektin: neljännen aallon kahvin upeine pakkauksineen sekä mukana saapuneen keraamisen kupin. Itse kahvin esittelyn kerroin jäävän seuraavaan artikkeliin ja tässä sitä ollaan. Nyt syvennymme itse pakkauksen sisältämään kahviin.

Pakkaus sisälsi 200 grammaa Castillo ja Colombia -lajikkeiden papuja paahdettuna kauniin vaaleaksi. Viljelijä Diego Bermudez kasvattaa kahvia Finca El Paraiso -tilallaan Piendamóssa, Kolumbiassa. Kahvin kasvukorkeus on 1930 metriä merenpinnan yläpuolella. Spesiaalia tässä kahvissa on sen prosessointi. Kahvi on niin sanottua anaerobisesti fermentoitua. Kahvia on kuivattu 36 tuntia Diegon itsensä kehittämällä ECO-Enigma teknologiaan perustuvalla kuivurilla. Näin kaikki kahvin kuivaamiseen liittyvät muuttujat ovat hallinnassa. Tämän lisäksi kahvia on fermentoitu ensin kokonaisena marjana 24 tuntia ja tämän jälkeen vielä sokerikerros (eli mucilage) päälle jätettynä 36 tuntia. Ja vielä tämän päälle tuplapesu kahdella eriasteisella vedellä (45 ja 12 astetta).

Ai niin. Tällä kahvilla Artisan Cafen Jani Mikkonen voitti maaliskuussa Brewers Cup:n, eli suodatinkahvin suomenmestaruuden.

Niin mielellään kun kahvin pakkausta käsissään pyöritteleekin ja tutkii sen yksityiskohtia, niin oli kuitenkin pakko siirtyä pikkuhiljaa itse asiaan. Pakkauksen sisältä löytyvä venttiilillä varustettu muovipussi (jonka hiilijalanjälki on hyvitetty) auki ja papuja tiskiin. Tuoksu oli herkkua: runsasta ja mehukasta hedelmäisyyttä, kukkaisuutta (vahvasti kiinanruusua muistuttavaa), persikkaa sekä miellyttävää raikkautta.

Aikomukseni oli valmistaa kahvia mukana tulleen ohjeen mukaan suhteella 15 grammaa kahvia ja 250 grammaa vettä, joten punnitsin hieman reilun 15 grammaa papuja myllyyn ja surautin ne pour over -karkeudelle. Tämän jälkeen kävin tuoksun uudelleen läpi: murskattua ananasta, tuhdihkoa mansikkaisuutta, runsasta trooppisten hedelmien sekamelskaa sekä makeaa kukkaisuutta. Tämä parani koko ajan.

Valmistusmetodiksi tosiaankin valitsin pour overin ja välineeksi Kalita Wave -suppilon (sen kaikkein pienimmän). 15 grammaa kahvia, 250 grammaa vettä. Noin 50 grammaa vettä ja 45 sekunnin blooming. Sitten loppu vesi 50 gramman annoksina ilman, että kahvipeti ehti kuivumaan annosten välillä.

Makupuoli jatkoi suoraan siitä, mihin tuoksupuolella jäätiin: keskihapokas, makeahko, runsaan marjainen puraisu, selkeä mansikkaisuus, äärimmäisen miellyttävä ja pehmeä suutuntuma. Tässä tuntuu olevan kaikkea. Tuoksun hedelmäisyys väistyi, mutta tilalle nousi kuin puskista tuhtia marjaisuutta. Myös hibiscusmaisia vivahteita oli hetkittäin löydettävissä.

Tämä kahvi oli todella vakuuttava. En ihmettele ollenkaan, että tällaisella on voitettu suodatinkahvin suomenmestaruus. Ja kun tietää, että millainen barista Jani taidoiltaan on, niin sen kupillisen on täytynyt olla yli täyden kympin kupillinen. Kahvissa, sekä sen pakkauksessa, on ajateltu moni asia aivan päätyyn asti ja lopputulos on kyllä erittäin onnistunut ja mieleenpainuva. Kahvi itsessään oli hurjan monipuolinen ja äärimmäisen hyvä. Se sisälsi runsaasti voimakkaita tuoksuja ja makuja ja kaiken kruunasi suutuntuman pehmeys sekä kiva makeus, joka teki sekä tuoksulle että maulle eetvarttia.

Hyvät naiset ja herrat: kahvin neljäs aalto on nyt täällä!

2 Responses

    1. Kuppi on kyllä ainakin minun isohkoon kouraani erinomainen. Ei kuumene liiaksi ja istuu muotonsa puolesta hyvin. Kahveistakin saa aika enemmän irti kupin ominaisuuksien ansiosta. Eli tykkään kyllä kovin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *