Chemexillä Cup Of Excellence -kahvien kimppamaistelu / Excellentas

IMG_6391Jälleen oli tarvetta maistelutoverille. Uuttajar toi Saksan matkaltaan pari pussillista Excellentas-kahveja ja arvelin näiden Cup Of Excellence -herkkujen maistuvan myös Pekalle. Oli jälleen kimppamaistelun aika. Olin yksimielisesti omassa päässäni ennakkoon valinnut valmistustavaksi Chemexin, koska Pekka ei ollut koskaan kyseisellä välineellä valmistettua kahvia maistellut ja näkisi laitteen nyt ensimmäistä kertaa tositoimissa.

Excellentas:n valikoimassa on siis vain ja ainoastaan Cup Of Excellence -kahveja. Valikoimasta Uuttajan maistelupöytään päätyivät luomukahvi Costa Rica Ileana sekä Burundi Gakenke. Kummassakin pussissa tottakai Cup Of Excellence -voittajatarrat sekä merkintä ”Limited Edition”. Oli vaikea valita, että kummasta aloittaisimme maistelun. Pekka kuitenkin päätti että testaisimme burundilaisen ensin, sillä se kasvaa 8 metriä matalammalla kuin costaricalainen. Loogista.

IMG_6396Burundilaisesta Gakenke-kahvista oli pussin etiketissä seuraavanlaista infoa:

  • Alue: Kayanza
  • Tila: Ezéchiel Miburo, Gankeke (Greencho Burundi)
  • Lajike: Red Bourbon
  • Prosessointi: pesty, aurinkokuivattu
  • Kasvatuskorkeus: 1692 metriä
  • Sadon koko: 1200 kiloa

Gakenkesta teki mielenkiintoisen lisäksi se seikka, että sen oli paahtanut World Coffee Roasting Championships 2015 -voittaja Audun Sørbotten. Avasimme pussukan ja tuoksuttelimme pavuista irtoavia aromeja. Kirjasimme ylös täyteläisyyttä, maanläheisyyttä, aprikoosia ja vesimelonia. Olipa siellä jossain tuhkakupinkin aromia joukossa.

IMG_6400Jauhettujen papujen kuivatuoksusta sen sijaan irtosi tomaatin, kuivatun aprikoosin ja jonkin ”kasvishedelmän, jonka nimeä ei nyt saada päähämme” -aromeja. Tuoksussa oli myös kevyttä maitosuklaisuutta. Makuympyrä oli kovassa huudossa pöydässä, kun imimme aromeja sieraimiimme ja yritimme tunnistaa tuoksuja. Jossain vaiheessa kahvinhimo kuitenkin voitti ja oli aloitettava valmistaminen. Valmistin kumpaakin kahvia viiden desilitran annoksen, joten niistä riitti kupillinen kummallekin. Kahvit valmistin suhteella 30 grammaa kahvia ja viisi desilitraa vettä.

IMG_6404Kahvikupillisista yritimme imeä myös aromeja esiin, mutta heikoin tuloksin. Maanläheisyys oli käytännössä ainoa mainittava piirre. Vaan mitäpä löytyi mausta?

Omassa suussani maistoin runsasta suklaisuutta ja kirpeyttä. Pekan makuaistit bongasivat saman kirpeyden sekä happamuutta. Molemmat teimme lisäksi saman makuhavainnon: selvä karpalo. Siitä taisi syntyä kahvin ”happamuuskin”. Kahvi oli reilun hapokas ja suutuntumaltaan mehukas. Pekka summasi kahvista näin:

”Maku ja suutuntuma olivat loppujenlopuksi aika vaatimattomat, kuten myös kuivatuoksu. Pavuissa oli täyteläisyyttä, joka jostain syystä katosi jauhettaessa. Maito korosti kahvista makeutta, ainakin sen jälkeen kun oli ensin maistellut puoli kupillista mustana. Samalla se pehmensi hapokkuutta.”

Jäähtyessä suklaan maku kahvissa väistyi ja karpalomarjaisuus korostui. Samalla hapokkuus muuttui pistävämmäksi ja jälkimaussa oli sitä samaa tunnetta suussa, joka tulee kourallisesta karpaloita.

Pienten loppuynnäysten ja muistiinpanojen jälkeen kävimme suoraan kahvin numero kaksi kimppuun. Kuinka erilainen Ileana olisi Gakenkeen verrattuna ja kumpi kahveista on enemmän raadin mieleen?

IMG_6409Costa Rica Ileanan pussin etiketti kertoo kahvista seuraavaa:

  • Alue: Zarcero, Alajuela
  • Tila: Finca Doña Ileana
  • Lajike: Caturra
  • Prosessointi: natural, honey-process
  • Kasvatuskorkeus: 1700 metriä
  • Sadon koko: 690 kiloa
  • Luomukahvi

Kuten edellisenkin kahvin kohdalla, niin Ileanastakin oli tuoksuteltava pavut. Kahvin tuoksu oli selkeästi makea ja aavistuksen mausteinen. Pekan analyysin mukaan pavut tuoksuvat samalle kuin ulkomaanmatkalla vastaantulevat paremmat kahvilat ja kahvikaupat. Entäpä jauhatuksen jälkeen?

”Oho!”, sanoi Pekka, kun ensimmäisen kerran jauhettua Ileanaa tuoksutteli. Alkujärkytyksestä toivuttuaan tuumasi ensivaikutelman olleen ärhäkkä ja voimakas, mutta loppujenlopuksi yksittäisten tuoksujen poiminnan olleen taas liian haasteellista. Oma nokkani poimi vadelman tai karhunvatukan tuoksun sekä jonkin mausteen, jonka lopulta totesin kaneliksi. Pekan lisähaistelut tuottivat muistiinpanoihin merkinnät tryffelisuklaan ja mausteiden tuoksuista.

IMG_6410IMG_6413Valmiin kahvin tuoksusta ei tälläkään kertaa mitään mainittavaa. Mausta sen sijaan oli. Maku oli hyvin tyypillinen kahvin maku (kaikki tietävät mille kahvi tavallisesti maistuu). Suussa kahvi oli pehmeää ja kokonaismaku oli tyylipuhdas. Jälkimaussa oli mukavaa mietoa marjaisuutta, joka ei kuitekaan ollut mitenkään potkiva tai dominoiva. Todella helppo juotava. Bodyltaan paljon paksumpi kuin aiemmin maisteltu burundilainen ja hapokkuudeltaan keskitasoa. Jäähtyessä samat ilmiöt kuin burundilaisenkin kanssa: marjaisuus nousee enemmän esiin ja hapokkuus kiristyy lähes pistäväksi.

Lopputulema oli, että Burundi Gakenke oli enemmän kummankin mieleen. Molemmat kahvit olivat elegantteja, varsinkin Costa Rica, mutta Burundin karpalomehumaisuus toimi meille molemmille paremmin kuin Ileanan ”helppous” ja tasapainoisuus. Molemmat kahvit olivat ehdottomasti cupping-pisteensä ansainneet (Costa Rica 85,68 ja Burundi 85,49 kun maksimi on 100). Ehkä kahveista nousisi esiin jotain uusia makuja ja havaintoja, jos ne valmistaisi Aeropressillä. Pidän tämän ajatuksen takaraivossani, kun jatkossa käyn kahvikaapin sisältöä läpi uusia maisteluartikkeleita silmälläpitäen. Iso kiitos Pekalle taas maistelukokemuksen ja näiden erinomaisten kahvien jakamisesta.

IMG_6415

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *