Archive of ‘Raportti’ category

Robert Paulig Roastery ja Notes of Nature -kahvit

Porvoossa toimiva Robert Paulig Roastery on ehtinyt jo reiluun kolmenkympin ikään. Paahtimon perustaja (ja espresson Suomeen tuonut) Robert Paulig möi paahtimon Pauligille vuonna 2014 ja keskittyy nyt itse Robert’s Coffee -kahvilaketjuun, jonne Robert Pauligin paahtimo toimittaa luonnollisesti kahvit. Robert Paulig Roastery on muuten Suomen suurin käsityöpaahtimo. Vuodessa se tuottaa noin 250 000 kiloa kahvia yhdeksän hengen voimin yhdessä vuorossa Porvoon Tolkkisissa sijaitsevassa hallikiinteistössä. Paahtimon asiakkaita ovat ravintolat, kahvilat sekä yritykset, jotka tahtovat itselleen ”nimikkokahvin”. Esimerkkinä keskusteluiden lomassa mainittiin muuan helsinkiläinen saunaravintola Löyly.

Lue lisää...
Share

Baristakurssilla Pirkanmaan Paahtimolla

Eräänä tammikuisena päivänä huomasin Pirkanmaan Paahtimon päivityksen Facebookissa, jossa he ilmoittelivat kevään aikatauluja baristakursseista. Välittömästi syttyi idealamppu: mitäpä jos minäkin osallistuisin tällaiselle kurssille? Oppisi lisää espressoista, espressokoneista sekä espressopohjaisista maitokahvijuomista, kuten cappuccinoista. Ja ennenkaikkea pääsisi harjoittelemaan niiden tekoa. Tuumasta toimeen ja ilmoittautuminen sisään annettuun sähköpostiosoitteeseen. Kurssin ajankohta olisi tammikuun lopussa. Vahvistus tuli seuraavana päivänä, kuten myös lupa kuvata ja tehdä kurssista blogijuttu.

Lue lisää...
Share

Raportti: Pienpaahtimomessut, Tampere 17.-18.9.2018

Yritin tehdä oman osani ja parhaani mukaan rummutella ennakkoon Tampereella ensimmäistä kertaa järjestettäviä Pienpaahtimomessuja, jotta paikalle saataisiin mahdollisimman paljon kahvialan osaajia, alasta kiinnostuneita ja muuten vaan kahvinystäviä tai sellaiseksi tahtovia. Messut olivat huippuhyvä mahdollisuus päästä tutustumaan pienpaahtimoiden toimintaan ja tuotteisiin. Nyt kun tästä tapahtumasta on aikaa viikko, niin on hyvä tehdä pieni tiivistys messuista omasta näkökulmastani. Jutun lopussa myös kuvagalleria tapahtumasta.

17.-18.syyskuuta järjestetyt Pienpaahtimomessut valtasivat huipputilan Tampereella: Pakkahuoneen. Paikalla oli useita pienpaahtimoita ja äärimmäisen innoissani olin siitä, että paikalla oli myös paahtimoita, joita en ole esimerkiksi Helsingin kahvifestareilla koskaan tavannut. Tällaisena mainittakoon esimerkiksi Maja Coffee Roastery. Kävin kojulla juttusilla, kuulumisia vaihdettiin pitkä tovi ja samalla kädenpaiskaamisen siivittämänä sovittiin, että Uuttaja menee Majalla käymään paikan päällä, kunhan nokka sojottaa seuraavan kerran kohti Helsinkiä jutunteon merkeissä.

Toinen uusi tuttavuus oli pieni pohjanmaalainen Kaffiinon paahtimo. Iloiset kahvinaiset ottivat tiskillä hymyillen vastaan ja juttua päästiin viskomaan heti. Rupateltuani kaffiinolaisten kanssa tulin siihen tulokseen, että myös heidän toimintaansa olisi syytä esitellä enemmän. Heillä nimittäin saattaa olla hyvinkin mielenkiintoinen valtti takataskustaan. Mutta siitä lisää sitten Kaffiinon omassa jutussa tai jossain muussa artikkelissa.

Kotimaisista pienpaahtimoista oli messuilla mukana oikein maittava kattaus. Isoimpina edustajina paikalla olivat Kaffa Roastery, Mokkamestarit, Pirkanmaan Paahtimo, Lehmus Roastery sekä Paahtimo Papu. Hieno nähdä, että isommatkin pienpaahtimot ovat mielellään lähdössä edustusreissuille pienempien sekaan tuomaan kahvikulttuuria ja paremman kahvin ilosanomaa esille. Paahtimoiden lisäksi paikalla oli myös raakakahvin toimittajaa sekä paahtimoille näppärän kokoista testipaahdinta valmistava Ikawa. Pakkahuoneen lava oli varattu cuppingeja eli kahvinmaisteluja, keskustelupaneelia sekä paahtimoiden omia esityksiä varten.

Erittäin hyvänä ideana messuille oli toteutettu Coffee Corner, jonka tarjonta kuului sisäänpääsyyn oikeuttavan rannekkeen hintaan. Coffee Cornerissa baristat valmistelivat maisteltavaksi espressoja 19 eri vaihtoehdon joukosta. Sen kuin astelit tiskille ja ilmoitit, että mikä kiinnostaisi ja tuossa tuokiossa sait nenäsi eteen espressokupillisen uutta maisteltavaa. Jos joku kävi maistelemassa yhtenä päivänä kaikki vaihtoehdot, ilmoittautukoon samantien, niin palkitsen sinut ruhtinaallisesti (paitsi jos sait vatsahaavan tai valvoit koko loppuviikon). 19 eri espressovaihtoehtoa olivat siis paikalle tulleiden pienpaahtimoiden tuotevalikoimista.

Koska messut olivat avoinna maanantaina klo 12-18 ja tiistaina 10-16, niin ruuhkia ei päässyt missään vaiheessa syntymään. Ihmisiä oli varsinkin maanantaina oikein sopivantuntuinen määrä ja kun haastattelin/jututin paikalle saapuneita näytteillepanijoita, niin ilmeisen tyytyväisiä olivat hekin siihen, että kaiken aikaa ei ollut kauheaa kiirettä ja että asiakkaiden ja kiinnostuneiden kanssa oli hyvin aikaa käydä keskustelua ja esitellä tuotteita ja kertoa oman yrityksen toiminnasta. Tiistai oli selkeästi hiljaisempi päivä. Mutta positiivisuuden kautta: ei tarvinnut kyynärpäiden kanssa töniä että pääsi eteenpäin.

Tarttui sitä messuilta hiukan kotiinviemisiäkin, joita esittelen taas tuonnempana omissa artikkeleissaan. Kahviharrastajana ja -intoilijana sanoisin, että messu oli erittäin hyvin toteutettu ja lopulta hyvinkin onnistunut. Järjestämisen ajankohdasta voi olla montaa mieltä ja monia taisi lipun hintakin vähän nakertaa, mutta ottaen huomioon, että kyseessä oli ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma ja että ajankohta oli tämä, koska muita kahden peräkkäisen vapaan päivän jaksoja ei ollut tarjolla, niin onnistumisprosentti oli kyllä huomattavan paljon lähempänä sataa kuin viittäkymmentä.

Rivien välistä olin tulkitsevinani, että vuoden päästä messuillaan taas. Tältä vuodelta järjestäjä toivoi mahdollisimman paljon kaikenlaista palautetta, jotta seuraavat messut olisivat paljon paremmat. Kehitystä on tapahduttava ja virheistä on otettava opiksi. Moni kävijä vertasi Pienpaahtimomessuja Helsinki Coffee Festivaliin ja he olivat ilmeisen pettyneitä Tampereen messuihin. Mittakaava oli kuulemma liian vaatimaton ja tarjontaa ei ollut riittävästi. Kuinka minä itse näen tämän asian, eli kaksi tällaista suurempaa kahvitapahtumaa?

Mielestäni näitä kahta tapahtumaa ei tulisi edes vertailla keskenään. Tai missään nimessä niitä ei ainakaan pitäisi asettaa vihollisiksi toisilleen vaan ennemminkin päinvastoin. Siinä, missä Helsinki Coffee Festivalilla pääosassa ovat SCA Finlandin masinoimat baristakilpailut ja vastaavat, oli Tampereella keskiössä nimenomaan pienpaahtimot ja paahtimoyrittäjät. Se on täysin selvä homma, että barista on melko aseeton ilman pienpaahtimoiden laadukasta kahvia ja vastavuoroisesti pienpaahtimot tarvitsevat taitavia baristoja levittämään kahvin ilosanomaa ja valmistamaan herkullisia kahviannoksia juuri niistä heidän tuotteistaan. Nämä kaksi tapahtumaa tulisi mielestäni nähdä toisiaan tukevina. Eikä näiden tapahtumien ohjelmasisältöä tulisi sotkea keskenään, vaan pitää selkeä kontrasti niiden välillä. Helsingissä mennään baristatouhut edellä ja Tampereella valokeilassa ovat paahtimot ja muut kahvialan yrittäjät. Tällä tavalla saadaan sana paremmasta kahvista ja sen mahdollisuuksista tehokkaammin leviämään ja kukaties jonain kauniina päivänä Suomessa ylpeillään sillä, että emme enää juo eniten kahvia maailmassa, mutta juomme maailman parasta kahvia. Pienpaahtimoiden esiinmarssilla se on mahdollista. Nyt vain tarvitaan viestinviejiä, promoottoreita ja tapahtumia, joiden kautta sana leviää. Puskaradio on yllättävän tehokas väline, mutta se vain vaatii hiukan huippukahvia koneeseen toimiakseen.

Omasta puolestani hatunnosto ja suurensuuri kiitos järjestäjille: FKS-Tapahtumat Oy sekä yhteistyössä toimineet pienpaahtimot. Mahtava tapahtuma ja seuraava tulee olemaan varmasti vieläkin parempi! Kiitokset myös paikallaolijoille; niin näytteilleasettajille kuin messukävijöillekin.

Alla vielä kuvagalleria messuilta.

  Lue lisää...

Share

Raportti: Helsinki Coffee Festival 2018, Kaapelitehdas

Jälleen kerran se tuli ja meni: nimittäin Helsinki Coffee Festival. Tänä vuonna otin osaa kahtena päivänä: perjantain ammattilaispäivänä sekä lauantaina kuluttajapäivänä, jolloin minulle oli myös luvassa elämää suurempi homma iltapäiväksi. Mutta ei mennä vielä asioiden edelle. Käsitellään festivaalia nyt perjantaiaamusta eteenpäin. Aivan kaikkea en tässä raportissa voi käsitellä, sillä teksti olisi lopulta niin pitkä, ettei sitä lukisi enää kukaan. Hätähousuille ja niille, jotka eivät välitä tekstiä lukea, kerrotakoon että jutun lopusta löytyy kuvagalleria festivaalien kahdelta ensimmäiseltä päivältä.

Ammattilaispäivänä väkeä oli huomattavan paljon vähemmän kuin aiempien vuosien kuluttajapäivinä. Käytävillä pystyi kulkemaan ilman tönimisen vaaraa, kuvaaminen oli helpompaa ja mikä tärkeintä: ihmisillä oli aikaa jutella kaikessa rauhassa toistensa kanssa. Kiire ja häslinki näyttivät loistavan poissaolollaan. Kertaalleen Kaapelitehtaan tilat kierrettyäni heräsi ajatus, että olisikohan näytteilleasettajia edellisiä vuosia vähemmän. Lisäksi harmikseni huomasin, että poissaolollaan loistivat (jälleen) esimerkiksi Turun Kahvipaahtimo, Paahtimo Papu sekä Punainen Kirahvi. Moni edellisvuosiltakin tuttu esittelijä oli laajentanut omaa ”tonttiaan”. Näin esimerkiksi Holmen Coffee sekä Lehmus Roastery. Vastaavasti Pauligilla näytti olevan pienempi loossi omalle toiminnalleen, kuten myös Death Before Decafilla. Paikalla olivat myös esimerkiksi Keakoffee, Robert Paulig Roastery, Good Life Coffee, Kaffa Roastery, Lotta Svärd -säätiö sekä todennäköisesti uusin kotimainen pienpaahtimo,

kuopiolainen RPS Roastery

Lue lisää...

Share

Lidlin kahvitapahtuma 27.2. / Teurastamo, Helsinki

Jälleen on Uuttaja matkustanut halki maan tekemään juttua. Tai no Tampereelta Helsinkiin matkasin, mutta on sitä reissaamista jo siinäkin. Matkan päällimmäinen tarkoitus oli osallistua Lidlin kahvitapahtumaan Teurastamon Flavour Studiolla Helsingissä. Kyseessä oli yksityistilaisuus, eli vain kutsulla sisään. Toki tämä Helsingin reissu piti sisällään muutakin tekemistä, mutta niistä lisää sitten omassa postauksessa.

Perillä ensimmäinen tehtävä asia sormien lämmittämisen lisäksi oli silmäillä upean tilan kaikki yksityiskohdat. Tila oli sisustettu teemaan sopivasti kahvipaketein ja -pavuin. Muutama pöytä, baarijakkarat sekä pitkä tarjoilupöytä veivät valtaosan lattiatilasta. Sisään päästyämme koko noin parikymmenhenkinen yleisö sai kouriinsa drinkit: appelsiinimehua erilaisin höystein, esimerkiksi mintulla, terästettynä (ei alkoholia). Drinkille sai kaveriksi paistopisteen antimia. Oli brezeleitä, munkkia sekä toiveitten mukaan täytettyjä bageleita. Ottaen huomioon, että olin oman aamupalani syönyt hieman kello neljän jälkeen, oli tämä noin kello yhdeksän aamiaistarjoilu enemmän kuin paikallaan.

Tilaisuus alkoi Lidlin kahvihyllyn tuotteiden esittelyllä sekä niistä kertomisella. Esitelmöimässä olivat Lidlin edustajat Linda Pukka sekä Vilma Vornanen. Tiesitkö muuten, että Lidlillä on valikoimassaan  22 erilaista suodatinkahvia, neljää eri papukahvia, kuutta erilaista pikakahvia sekä kahvikapseleita. Lidlin kahveista 90% on tällä hetkellä vastuullisuussertifioituja, ja vuoden 2018 loppuun mennessä tavoite on, että kaikki kahvi tulee olemaan sertifioitua. Samalla meille esiteltiin tuloksia Lidllin teettämästä kahvikyselystä, joka perustui reilun 1000 hengen kahvinjuontitottumuksiin. Kysely esimerkiksi paljasti, että yli 70% suomalaisista laittaa kahvinsa joukkoon maitoa, sokeria, kermaa tai muuta vastaavaa, hieman yli puolelle (59%) juojista kahvi on puhtaasti nautinto ja kuuluu jokaiseen päivään, keskimäärin suomalainen juo 2-4 kuppia päivässä ja yleensä päiväsaikaan sekä sen, että erikoiskahveja juo 13% vastaajista. Ja niin, kyselyn mukaan 90% kahvista ostetaan ruokakaupasta. Myös kahvitrendeihin puututtiin. Nyt trendaamaan päin ovat tummat paahdot, alkuperämaakahvit sekä kahvin hankkiminen papuina ja niiden itse jauhaminen.

Tutkimustulokset eivät mielestäni tuoneet esiin mitään yllättävää tai järkyttävää. Suomalainen on jääräpää ja merkkiuskollinen ja kun se ”mieluinen ja hyväksi havaittu merkki on löytynyt jo vuosia sitten”, niin siitä ei olla valmiita tuosta noin vain luopumaan. Toinen perussynti on se, että napataan se kahvi, jota saa kympillä kolme pakettia. Väitän, että jos kokeilisi pistää muutaman kerran hiukan isomman siivun kahviin ja katsoo vähän että mitä hankkii, niin kahvitottumus tulee muuttumaan välittömästi.

Sitten oli vuorossa ohjelmanumero, johon paikalle saapunut parikymmenpäinen joukko pääsi osallistumaan itse: baristamestari Jarno Peräkylän vetämä kahvicupping. Pitkälle tarjoilupöydälle oli rakennettu valmiiksi neljä cupping-rataa, joilla kaikilla maistettavana oli viisi Lidlillä myynnissä olevaa heidän oman merkin, Bellaromin, kahvia: kaksi alkuperämaakahvia: Kenia ja Java. Näiden lisäksi pöydässä oli 100% luomukahviblendi, Hieno Mokka tummapaahto sekä ExtraDarkRoast. Tämä oli erinomainen idea. Kuten Jarno itsekin totesi, niin harvemmin kotona on mahdollista maistaa useaa erilaista kahvia rinnakkain ja huomata erot välittömästi. Uskon, että kattauksesta löytyi jokaiselle mieluinen vaihtoehto. Oli mukava kuunnella ja käydä keskusteluita kahvien makuvivahteista ja ominaisuuksista. Lusikat kävivät ahkerasti ja puheensorina oli jatkuva. Kahvit tarjosivat ihan harkitsemisen arvoisia vaihtoehtoja kokeiltavaksi kotona.

Maisteluiden päätteeksi kutsuvieraille jaettiin Lidlin keraamiset ja kannelliset mukit. Kivannäköinen minun mielestäni. Eikä se vielä siihen loppunut: baristamestari valmisti tyttöystävänsä Kaisa Kokkosen kanssa mukeihin cappuccinot ja taiteili latte artia kahvin pinnalle parhaan osaamisensa mukaan. Kutsuvieraat pitivätkin pariskunnan suhteellisen kiireisenä, muttei kuitenkaan niin pahasti, etteikö Uuttajakin olisi ehtinyt muutaman sanan vaihtamaan.

Eikä tilasta ollut asiaa poistua ilman että olisi saanut muutakin viemistä mukaansa: mukanaolleille annettiin vielä paperipussit, jossa jokaisessa kolme pakettia erilaisia Lidlin hyllystä löytyviä kahveja. Voisin kuvitella, että joukostamme parille jäi sen verran kipinää kahvien suhteen, että tekee vastaavanlaisen maistelukokeilun vielä kotonakin. Innokkaita ja uteliaita oli kuitenkin sen verran monia.

Tapahtuma osoitti mielestäni sen, että suomalaisilla on kiinnostusta kahvia ja sen alkuperää kohtaan. Myös pienpaahtimo- ja erikoiskahvit, kuten cappucinot ja latet, kelpaavat kunhan niistä infotaan riittävästi. Tällaiset tilaisuudet ovat erinomaisia mahdollisuuksia päästä kyselemään ammattilaisilta asioita, joita muuten ei varmasti tulisi itse selvittäneeksi. Kaisa ja Jarno vastailivat uteliaiden kyselyihin ja uskon, että paljon jäi kysymättäkin. Aika tällaisissa tilaisuuksissa on vaan aina valitettavan rajallinen.

Suuri kiitos Marsaana Communications:lle kutsusta tähän tilaisuuteen. Kiitos Lidlille itse tapahtumasta ja isot kiitokset myös Jarno ja Kaisa vieraiden kahvittamisesta ja opettamisesta! Sekä tietenkin myös muut tapahtuman järjestämisestä ja onnistumisesta vastaavat tahot! Oli ilo vaihdella kanssanne näkemyksiä ja kokemuksia kahvista ja  sen ulkopuoleltakin.

Lue lisää...

Share

1 2 3 4