Aeropressillä WBC 2017 -kilpailukahvi / Caffi

Nyt on Uuttajalla aikas etuoikeutettu olo. Otin yhteyttä Caffiin bongattuani heidän Instagram-feedissään jotain erittäin mielenkiintoista. Tämä yhteydenotto johti siihen, että sain yhteistyön merkeissä maisteltavaksi pussillisen barista Jarno Peräkylälle valittua ja paahdettua World Barista Championship 2017 -kilpailukahvia. Jarno tiimeineen teki huikean esivalmistelu- ja harjoittelutyön Soulissa, Etelä-Koreassa, pidettyjä kisoja varten. Vaikkei lopullinen WBC-suoritus oikein menestystä tuonutkaan, niin jälleen on kuitenkin suomalaista huippukahviosaamista mennyt maailmalle ja Jarnon nimi on varmasti monen kahvi-ihmisen mielessä tämän jälkeen. Onnittelut vielä Jarnolle kuitenkin kovasta suorituksesta ja lippu korkealla tästäkin eteenpäin!

Millainen kahvi Jarnolla sitten oli hihassaan maailmalle lähtiessään? Kahvi tulee Etiopiasta ja tottelee nimeä Aricha Werkinesh Wurji (tai ihan vaan Etiopia Aricha) ja se on poimittu aivan sadon viimeisistä marjoista. Kahvi on valittu Caffille paahdettavaksi nimenomaan WBC 2017 -kilpailua silmälläpitäen. Kahvin kasvukorkeus on huimat 2100-2300 metriä, lajikkeeltaan kahvi on Heirloom ja käsittely natural. Caffi on antanut kahvipavuille kauniin vaalean paahtokäsittelyn.

Ensimmäinen tuoksu, jonka nenäni tavoitti pavuista, toi mieleeni ne kaupan irtokarkkihyllystä löytyvät kirpeähköt vesimelonimakeiset, jotka on tehty näyttämään pieniltä vesimelonisiivuilta. Tämän lisäksi tuoksussa oli mielestäni hienohko nougat-aromi, aprikoosin makeutta sekä runsasta pehmeyttä. Luksusluokan kattaus tuoksuja. Annetaankohan tässä nyt helmiä sioille kun tällaista kahvia pääsee maistamaan?

Jauhetun kahvin tuoksu oli hivenen erilainen. Siihen tuli mukaan runsasta mansikkaisuutta, tuhtia hedelmäisyyttä, aavistuksen verran sitrushedelmäisyyttä sekä voimakkuutta ja asennetta (en oikein tiedä miten muuten kuvailisin tuoksusta löytyvää potkua).

Maistelin kahvin ensin Chemex-valmisteisena ennen varsinaista blogimaistelukertaa, mutten oikein pitänyt lopputuloksesta. Se jäi aivan liian pliisuksi ja tuntui, että jokin pidätteli kahvin makuja. Pari Chemex-valmistusta myöhemmin päätin, että blogia varten maistelu tapahtuisi Aeropressillä. Reseptinä inverted-metodilla: 16 grammaa hieman suodatinkarkeutta hienommaksi jauhettua kahvia, 230 grammaa 92-asteista vettä, yksi sekoitus vedenlisäyksen puolessavälin, kääntö ja 30 sekunnin painallus (tarkka aika oli muuten 31 sekuntia, not bad). Ja mitäs sitten kahville kävikään…

Nyt alkoi lyyti kirjoittamaan! Aeropressiin voi todellakin luottaa aina. Kupista nousi nenääni runsaan mansikkainen sekä raikas tuoksu. Maku oli runsaan marjainen, varsinkin edellämainittu mansikka oli isossa roolissa. Mansikan ja muiden marjojen rinnalla maussa oli jotain miellyttävän pehmeää, josta en kuitenkaan aivan saanut kiinni, että mitä se oli. Kahvi oli keskihapokas, mutta suutuntumaltaan kuitenkin miellyttävän pehmeä. Jälkimaku oli marjaisan makea ja raikkaahko.

Maistelin kahvia kaikkiaan kolmena päivänä ajatuksen kanssa: neljä, viisi ja kuusi päivää paahtamisesta. Ja täytyy sanoa, että Aeropress ja tuo kuudes päivä olivat huikea yhdistelmä. Chemex-maistelut tapahtuivat neljäntenä päivänä paahtamisesta ja varmaan tuo lattea makuelämys menee osittain senkin piikkiin. Ei pitäisi olla aivan niin hätähousu. Vaan erinomaisen kahvin kera lähti Jarno tiimeineen Koreaan. Melko harvinaislaatuinen etiopialainen, jota jää kyllä kaipaamaan, kun pavut pussista ehtyvät. Jos yhtään hotsittaa, niin kannattaa hankkia tätä käsiinsä nyt eikä vasta sitten, kun Caffi myy ei-oota.

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *