Aeropressillä kaksi kahvia Kuwaitista / Earth Roastery

Kuten olen aiemminkin maininnut, olen jäsenenä Facebookin Third Wave Wichteln -kahviryhmässä. Kyseisen ryhmän keskusteluista oli mieleni sopukoihin jäänyt mainostus, jossa esiteltiin kuwaitilaisen Earth Roasteryn toimintaa ja kerrottiin tulevista kahviuutuuksista. Sitten eräänä päivänä asia muistui jälleen mieleeni ja päätin ihan silkasta uteliaisuudesta ottaa yhteyttä tähän paahtimoa mainostaneeseen herrasmieheen. Esittelin itseni ja asiani ja kerroin, että voisin erittäin mielelläni esitellä Earth Roasteryn tuotteita vaikkapa maisteluartikkelien muodossa blogissani. No, tästä viikon päästä illan hämärtyessä soi asuntomme ovikello ja DHL-mies kiikutti minulle paketin. Paketissa kaksi pussillista Earth Roasteryn paahtamia kahvipapuja. Kahvit on saatu siis yhteistyötarkoituksiin. Jo tässä vaiheessa iso kiitos kuuluu miehelle nimeltä Martin Rogers! Thank you Martin! Silmiin pistivät näyttävät ja informatiiviset etiketit sekä pakkauksien kauniin valkoinen väritys.

Päätin maistella molemmat kahvit samassa artikkelissa, sillä en usko, että jatkossa Earth Roasteryn kahveja nähdään blogissa kovinkaan usein, jos ollenkaan. Valmistusmetodina molemmille kahveille Aeropress. Mutta mitäs ne kahvit nyt sit olivat, jotka paketissa tulivat?

Ensimmäisenä paketista nousi esiin nicaragualainen Jinotega. 1450 metrin korkeudella, Juan Carlosin omistamalla tilalla Jinotegan alueella kasvatettu kahvi on lajikkeeltaan red / yellow Catuai ja se on märkäprosessoitu. Kahvi oli paahdettu keskipaahtoiseksi.

Jinotegan tuoksu papuina oli pyöreä ja pähkinäinen ja siinä oli mukana tuhtia suklaisuutta ja mantelimaisuutta.

Toisesta pussista taasen löytyi panamalainen Carmen Estate. Chirquin maakunnasta Volcanin kylän alueelta tuleva Caturra-lajikkeen kahvi on myös märkäprosessoitua. Sen kasvukorkeus on 1600-1700 metriä, tilan omistaa Carlos Aguilera. Kahvi on ”sammakkomerkillä” merkittyä, joka tarkoittaa että tuote on valmistettu ympäristöystävällisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Myös työntekijöiden olot on oltava oikeudenmukaiset. Paahtoaste tälläkin on medium.

Carmen Estaten tuoksusta erottui runsasta hedelmäisyyttä, ruokosokerista makeutta ja jopa ihan suoranaista kirpeyttä.

Valmistelin kahvit yksi kerrallaan maisteltavaksi, jotta niihin ehti paneutumaan ajatuksen kanssa ilman pelkoa siitä, että toista hörppiessä on toinen ehtinyt jo jäähtyä jääkaappikylmäksi. Valmistellessani valmistamista ja jauhettuani tarvittavan määrän papuja kävin vielä läpi tottakai kuivatuoksut. Järjestys oli sama: ensin Nicaragua, sitten Panama.

Jauhettu Jinotega muutti tuoksuluonnettaan aikalailla. Suklaisuus oli yhä vahva osa tuoksua, mutta rinnalle ilmaantui tuhti vaniljaisuus sekä tummien viinirypäleiden ominaistuoksu. Lisäksi tuoksukokonaisuus oli jotenkin paksun tuntuinen.

Carmen Estaten tuoksu jauhettuna oli hapokas ja hivenen pisteliäs. Runsasta sitruksisuutta ja makeutta, joiden alta nenä erotti vielä hennon oolong-teemäisen tuoksuhäivähdyksen. Lisäksi tuoksussa oli selkeä kukkaisuus, joka varmasti ainakin osittain selittyy tuolla teen tuoksulla. Näin tuoksuttelujen perusteella loin jo ennakko-odotukset: Panama Carmen Estate tulisi erittäin todennäköisesti olemaan minulle henkilökohtaisesti mieluisampi kaffe.

Mutta eipäs nuolaista ennenkuin tipahtaa. Aeropress-valmistamisessa reseptinä molemmille kahveille oli seuraava: 16 grammaa hiukan suodatinkarkeutta hienommaksi jauhettua kahvia ja 220 grammaa 92-asteista vettä. Puolet vedestä tuubiin kahvin kanssa, nopea sekoitus ja loput vedet mukaan. Suodatinpaperin esikastelu ja paikalleenlaitto, Aeropressin kääntö kupin päälle ja painallus 25 sekunnissa.

Nicaragua Jinotega yllätti matalahappoisuudellaan. Sen maku oli runsaan tummasuklainen ja body tuhti. Lisäksi runko tukevoitui vain entisestään, kun kahvi jäähtyi. Maussa oli pienen pieni kirpsakkuus, vähän niinkuin kypsymättömissä viinirypäleissä. Jälkimakuun tulee pieni makeus ja suklaisuus viipyilee poskien pinnoilla pitkään.

Carmen Estate oli näistä kahdesta kahvikaveruksesta selkeästi se makeampi. Sillä oli myös huomattavan paljon ohuempi body. Mausta erottuivat päällimmäisinä sitrushedelmäisyys, pieni mukava marjaisuus sekä sivumakuna hassu viljaisuus. Jäähtyessä makeus korostui ja hapokkuuskin kävi jo nipisteleväksi. Tällaisella kahvilla pieni piristävä potku on taattu.

Earth Roastery lähetti ja DHL toimitti bloggaajalle kaksi selkeästi erityyppistä kahvia maisteluun. Tuoksuttelun luoma ennakko-odotus osoittautui oikeaksi: Panama Carmen Estate oli omaan suuhuni erinomainen ja hyvänmakuinen kahvi. Jinotega ei ole huono tai pahanmakuinen, se vain ei säväyttänyt allekirjoittanutta samalla tavalla. Kenties jokin toinen metodi olisi kääntänyt mielipiteen toisinpäin. Molemmat kahvit olivat kuitenkin sellaisia, ettei kotimaan paahtimoilla ole näitä tullut vastaan ja siitä syystä minusta onkin mukava välillä kurkotella kuuta taivaalta ja haalia ulkomaalaisten paahtimoiden tuotteita testiin. Ja ennenkaikkea tämä tarina osoitti mielestäni sen, että hyvä kahvi kuuluu kaikille ja sitä tulee jakaa. Kahvilla voi olla uskomattomia tarinoita ja tässä on minulle henkilökohtaisesti yksi hienoimmista: tropiikin lämmöstä Kuwaitiin, jossa paahtokoneen ja huolellisen testauksen jälkeen kuljetusfirma kiikuttaa kahvin tamperelaisen kerrostaloasunnon ovelle.

Thank you so much Martin and Earth Roastery! Great coffees, superb packages and great roastwork! Keep up the good work and spread the joy of wonderful coffees!

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *